1. yle.fi
  2. Uutiset

Perämeren rannalle muodostumassa teollisuuden superkeskittymä

Raahen seudulla on jatkossa kaksi Suomen mittakoossa valtavaa perinteisen teollisuuden työllistäjää, jos Pyhäjoen ydinvoimala hanke käynnistyy täydellä höyryllä. Voimalan työmaan ja Raahen SSAB:n metallitehtaan arvioidaan työllistävän yhteensä peräti 8000 ihmistä. Molempia yhdistää venäläinen teknologia.

talous
Rautaruukin Raahen terästehtaan nimikylttejä vaihdettiin 2.10.2014 SSAB:n kyltteihin.
Soile Suvanto / Yle

SSAB:n Raahen tehtailla on töissä alihankkijoiden väki mukaan lukien noin 3000 henkeä. Vain Wärtsilän Vaasan toimipiste yltää samalle tasolle henkilöstömäärältään.

Fennovoiman Pyhäjoelle ja Raahen seudulle suunniteltu ydinvoimalatyömaa työllistäisi enimmillään noin 4000 henkeä. Olkiluoto 3 on työllistänyt enimmillään vähän enemmänkin.

Venäläisistä hankkeista kokemusta

Raahen seudulla on varsinkin vanhemmalla väellä kokemusta venäläisestä teollisuusrakentamisesta ja yhteistyöstä venäläisten kanssa.

Venäläiset rakensivat 1960-luvulla Rautaruukin Raahen terästehtaan silloisen Saloisten kunnan Rojuniemeen. Nyt samassa paikassa sijaitsevat SSAB:n Raahen tehtaat.

Tämä kokemus näkyy selvästi siinä, että venäläinen ydinvoimalan rakentajan ei seudulla isommin hätkäytä.

Pyhäjoen puolella Hanhikivenniemelle on tulossa vuosikausia työskentelemään vielä isompi joukko kuin Rojuniemellä. Kun Raahessa on teollisuuden palveluksessa runsaat 4000 henkeä yhteensä, tulee seutukunnassa työskentelemään enimmillään noin 8000 ihmistä teollisten projektien ympärillä.

– Tällainen määrä väkeä töissä on merkittävä kansantaloudellinen tekijä koko Suomen mittakaavassa, arvioi 25 000 asukkaan Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

Muitakin investointeja on käynnissä

Mustavaaran kaivoksen sulatollekin on paikka valmiina Rautaruukin sataman kupeessa. Investointi on noin 300 miljoonan euron suuruinen.

Terästehtaalla on menossa noin 200 miljoonan euron investoinnit, jotka liittyvät tehtaan uuteen 125 megawatin masuuni- ja koksikaasulla toimivaan voimalaitokseen, sulattoon ja masuuneihin.

– Masuunien hiili-injektiolaitteiden hankintaurakan hinta on noin 65 miljoonaa euroa ja voimalaitoksen kattilan ja turbiinien uudistaminen maksaa 121 miljoonaa euroa. Sulaton osuus investoinneista on noin 30 miljoonaa. Henkilötyövuosia näistä kahdesta hankkeesta kertyy arviolta jopa 1300, kertoi toimitusjohtaja Pekka Inkala Ruukin pääosin omistamasta Raahen Voimasta.

Raahe on perinteisen teollisuuden kaupunki

Raahen työpaikoista 40 prosenttia on teollisuudessa, eivätkä ne näytä olevan vähentymässä.

Karjalainen suree siitä, että Raahesta on lakkautettu ammattikorkeatasoinen insinöörikoulutus, koska sillä olisi pystytty takaamaan, että seudulla on tarjota insinöörejä SSAB:n ja Fennovoiman tarpeisiin.

– Meillä pitää olla uutta henkilökuntaa tarjota SSAB:lta eläköityvien sijalle, muuten työt voivat mennä muualle, toteaa Karjalainen.

Kaupunginjohtaja viittaa lausunnollaan Raahen tehtaiden asemaan SSAB:n sisällä siinä tilanteessa kun tuotantoa joudutaan tilapäisesti tai pysyvästi mukauttamaan kysyntää vastaavaksi. Tuolloin Raahe on samalla viivalla SSAB:n muiden tuotantolaitosten kanssa.

Pyhäjoella odotetaan voimalan tuova kuntaan tuhat uutta asukasta.

Raahe hakee Hanhikiven rakentajia asukkaiksi

Raahe on puolestaan valmistautunut toisaalta kehittämällä teollisuusalueita yrityksille jotka operoivat Hanhikiven alueella ja toisaalta kaavoittanut asuntoja voimalahankkeen tarpeisiin. Kaupunkia pyritään myös tekemään tykö uusille tulijoille parantamalla saatavilla olevia palveluja.

Tämä koskee sekä kaupallisia palveluja, kuten hotelli- ja ravintolatoimintaa että kunnallisia palveluja. Esimerkiksi uimahallia ollaan remontoimassa 14 miljoonalla eurolla.

Raumalla on käyty tutustumassa siihen miten Olkiluoto ja Olkiluoto kolmosen rakentaminen on vaikuttanut kaupungissa.

500 kerrostaloasuntoa odottaa asukkaita

Raahella on tarjota 500 tyhjää kerrostaloasuntoa, mutta kaupunginjohtajan kiikarissa ovat kuitenkin perheelliset rakentajat.

– Osa jää asumaan Pyhäjoelle työmaan viereen ja osa menee Ouluun tai Kokkolaan. Osa varmasti katsoo, että pitää olla lapsille koulu- ja harrastusmahdollisuudet sekä erilaisia palveluja. He tulevat näiden asioiden takia Raaheen, linjaa Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

Raahessa ollaan kiinnostuneita tarjoamaan aikanaan kaupunkia asuinpaikaksi myös ydinvoimalan vakituiselle henkilökunnalle. Siinä vaiheessa se on enimmillään 500 työntekijällään kuitenkin selvästi terästehdasta pienempi työpaikka.

Lue seuraavaksi