"Kestävät emalikupit voittivat perinteiset pahkakuksat" – Osa saamelaisesta käsityöperinteestä katosi vuosikymmeniksi

Saamelainen käsityöyhdistys on aloittanut hankkeen, jolla pyritään elvyttämään kadonnutta saamelaista käsityöperinnettä. Hankkeessa viisi saamelaista käsityöntaitajaa tutustuvat Suomen Kansallismuseon vanhoihin käsitöihin ja valmistavat näitä mallinaan käyttäen uusia käsitöitä.

Yle Saame
Yle Ođđasat 17.12.2014

Saamelainen itse teki sen, mihin sotakaan ei kyennyt: tuhosi osan entisaikojen käsityöperinteestä. Saamelainen käsityöyhdistys Sámi Duodji pyrkii nyt, vuosikymmenten jälkeen, kaikin keinoin palauttamaan kadonneen saamelaisen käsityöperinteen.

Yhdistys on aloittanut Láhppon duojit (su. Kadonneet käsityöt) -hankkeen, jossa on mukana viisi saamelaista käsityöläistä: Juulienna Näkkäläjärvi, Heini Wesslin, Armi Mikkilä, Ilmari Tapiola ja Elle Valkeapää.

Heistä jokainen on valinnut Suomen kansallismuseon kokoelmasta nähtäväkseen vanhoja esineitä, joita mallinaan käyttäen valmistavat uusia käsitöitä.

"Uusi aika toi mukanaan myös käytännöllisemmät esineet"

Esimerkiksi Utsjoen seudulta ovat aikojen kuluessa kadonneet perinteiset saamelaiset luu- ja puukäsityöt – ja esineiden mukana myös niiden valmistustaito.

Utsjokelainen käsityöntaitaja Ilmari Tapiola lähti mukaan hankkeeseen, koska haluaa palauttaa esi-isiensä käsityöperinteen.

– Minä valitsin Suomen kansallismuseon kokoelmasta nähtäväkseni muun muassa Utsjoen seudun mallisia pahkatöitä. Näkemieni kuvien perusteella Utsjoella on ollut todella taitavia kovien materiaalien käsityöläisiä.

Yksi suurimmista syistä vanhojen käsitöiden katoamiseen oli uusi aika, mikä toi mukanaan kestävämmät ja käytännöllisemmät käyttöesineet. Perinteisistä materiaaleista valmistetut esineet joutivat aitan perälle.

– Esimerkiksi emalikupit ja -lautaset oli helppo pitää puhtaana eivätkä ne lohkeilleet repussa yhtä helposti kuin esimerkiksi perinteiset pahkakuksat. Emaliastioiden päällä sai vaikka makoilla, niille ei käynyt kuinkaan, kertoo Tapiola.

Suomen kansallismuseon esineistö mallina uusille käsitöille

Helsingissä sijaitsevan Suomen kansallismuseon saamelaiskokelma koostuu pääasiassa esineistä, jotka kerättiin 1900-luvun alun keruumatkoilla.

Museon pysyvässä näyttelyssä on kuitenkin esillä vain pieni osa kokoelmasta. Láhppon duojit -hankkeen käsityöläiset pääsevätkin tutustumaan museon salaiseen keskusvarastoon, joka kätkee sisälleen esineitä yli 2 500 nimikkeen alla.

Museon intendentti Raila Kataja iloitsee, jos museo voi edesauttaa vanhan käsityöperinteen elvyttämistä.

– Hankkeen käsityöläiset tutustuvat keskusvarastomme kokoelmaan alkuvuonna. He ovat valinneet nähtäväkseen monenlaista esineistöä, muun muassa poronvaljaita, talousesineitä, puuesineitä ja tekstiilejä. Olemme todella iloisia, että voimme olla hankkeessa mukana.

Láhppon duojit -hankkeen rahoittavat Saamelaiskäräjät ja Suomen Kulttuurirahasto.