Koe uusi yle.fi

Takavuosien joululahjakirjat kelpaavat vain roskikseen – "Kirjoista on tullut ongelmajätettä"

Käytettyjä kirjoja on tarjolla enemmän kuin koskaan, mutta ne käyvät kaupaksi huonosti. Osa yrittäjistä arvioi antikvariaattien olevan vuosikymmenessä historiaa. Kirjoista on tullut yhä useammin kertakäyttötavaraa. Esimerkiksi viihdekirjat päätyvät lukemisen jälkeen usein suoraan paperinkeräykseen.

Kotimaa
Vanhoja kirjoja hyllyssä ja pinoissa
Anna Sirén / Yle

Vanhat kirjat päätyvät entistä useammin jätteeksi ja paperinkeräykseen.

Kirjojen kysyntä antikvariaateista on vähentynyt. Toisaalta, käytettyjä kirjoja on tarjolla enemmän kuin koskaan, kertoo Suomen antikvariaattiyhdistyksen puheenjohtaja Timo Surojegin.

– Tietyn tyyppisestä kirjasta on ylitarjontaa. Samaan aikaan, kun nimikkeitä julkaistaan entistä enemmän, ihmiset lukevat sitä, mikä on mediassa esillä. Silloin putoaa pois sellaista, millä ei ole enää kysyntää, hän kertoo.

Surojeginin mukaan antikvariaatteihin tarjotaan niin paljon etenkin kevyttä viihdekirjallisuutta, että voi puhua ylitarjonnasta. Viihteen lisäksi poliittisten muistelmien elinkaari on lyhyt.

– Takavuosien bestsellereille kuten Päätaloille ja Joenpelloille, joita painettiin kymmeniätuhansia, ei löydy lukijoita nuoresta polvesta. Valitettavan suuri osa tällaista kirjallisuutta päätyy paperinkeräykseen, sanoo Surojegin.

– Monista kirjoista on tullut ongelmajätettä. Jos keksit energiakäyttöä joka torpassa oleville Päätaloille ja muille vastaaville, se on kätevin tapa päästä niistä eroon, sanoo puolestaan Martti Valli Antikvaarisesta kirjakauppa Johanneksesta Helsingistä.

Kirjojen keräily vähentynyt

Uusia kirjoja ostetaan kirjakaupoista lähes samaan tapana kuin ennen. Suomen kustannusyhdistyksen tutkimuksen mukaan kirjoja ostetaan vuosittain Suomessa yli 21 miljoonaa kappaletta.

Kirjaostoksiin käytetty rahamäärä on laskenut aiemmasta hieman, mutta edelleen melkein 80 prosenttia suomalaista ostaa ainakin yhden kirjan vuodessa, kertoo tilastoasiantuntija Yrjö Repo.

Takavuosien bestsellereille kuten Päätaloille ja Joenpelloille, joita painettiin kymmeniätuhansia, ei löydy lukijoita nuoresta polvesta. Valitettavan suuri osa tällaista kirjallisuutta päätyy paperinkeräykseen.

Timo Surojegin

Uusienkin kirjojen elinikä lyhenee kokoajan.

Kirjakaupat eivät enää pidä suuria varastoja. Esimerkiksi tämän vuoden uutuudet pyritään myymään ensi vuoden alennusmyynnissä loppuun.

Antikvariaatit ovat usein ainoa paikka, mistä löytää vanhempia kirjoja. Esimerkiksi Kampintorin Antikvaarisessa kirjakaupassa on 50 000–70 000 kirjaa ja kymmeniätuhansia eri nimikkeitä.

– Antikvariaattien kulta-ajat ovat takanapäin, jossakin 1970–1980-luvulla. Kirjojen keräily on sittemmin vähentynyt. Suurin osa ostaa kirjan tarpeeseen luettavaksi, kertoo Suomen antikvariaattiyhdistyksen puheenjohtaja Surojegin.

Katoavatko antikvariaatit kokonaan?

Antikvariaateissa muutos kirjojen kuluttamisessa on näkynyt koko 2000-luvun ajan.

Helsingissä toimivaan Suomen vanhimpaan antikvaariseen kirjakauppaan Johannekseen tarjotaan päivittäin suuria, jopa 2 000 kirjan eriä. Niistä 70 prosenttia ei enää löydä uutta omistajaa, kertoo kirjakauppias Martti Valli.

Myynti on notkahtanut vähintään viidenneksellä, hän arvioi.

– Ihmisillä on hyllyt täynnä korkeakulttuuria. Kirjamääriä ihmettelevät niin monet perikunnat, että antikvariaattien välillä ei enää synny kilpailua. Kirjoja on mieletön määrä, mutta uusia ostajia ei ole. Lukeva kansa on hävinnyt jonnekin. Katoavaa kansaperinnettä tuo lukutaito, Valli sanoo.

Kirjoja on mieletön määrä, mutta uusia ostajia ei ole. Lukeva kansa on hävinnyt jonnekin. Katoavaa kansaperinnettä tuo lukutaito.

Martti Valli

Suomessa toimii satakunta antikvariaattia. Valli näkee koko alan tulevaisuuden synkkänä.

– Antikvariaattiala alkaa olla historiaa kymmenen vuoden päästä, ennustaa Valli.

Antikvariaattiyhdistyksen Surojegin näkee tilanteen toisin.

– Olen ostanut nyt enemmän kirjoja sisään kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi antikvariaateissa käy erittäin paljon nuoria asiakkaita, enemmän kuin koskaan.

Surojegin uskoo, että digitaalisten lukulaitteiden aikana myös painetulla kirjalla on tulevaisuutta.

– Lukulaitteissa suositaan kertakäyttöpokkareita. Painettu kirja on fyysinen esine, joka säilyy.

"Jokaiselle kirjalle löytyy ostaja"

Päijät-Hämeen laajimpaan antikvariaattiin, Lahdessa toimivaan Aleksis K:hon tulee kirjoja tarjolle samaan tahtiin kuin aiemminkin, ehkä viidestä kuuteen laatikkoa viikossa. Kaikki ei päädy myyntiin.

– Viikossa tulee vietyä ehkä yksi iso laatikko jätteeseen, kertoo Aleksis K:n omistaja Markku Laitinen.

Kirjojen ystävälle ja antikvariaatin pitäjälle kirjojen hävittäminen on suorastaan tuskallista.

– Surullisin tapaus oli, kun professori-ystäväni kuoli ja häneltä jäi iso kirjasto. Olin luvannut tyhjentää valtavan kokoelman, mutta kirjat eivät ole menneet ilmaisiksikaan. Se on minulle surun paikka, tuumii Laitinen.

Myyntiin kelpaavat erikoisalat ja harvinaisuudet

Antikvariaatit ostavat siis entistä valikoivammin. Myyntiin kelpaavat sotahistoriaa, filosofiaa ja erikoisaloja käsittelevät kirjat tai uusin Finlandia-voittaja.

– Hyvä tietokirjallisuus ei vanhene, sanoo Surojegin.

– Ihmisten tarpeet muuttuvat. Vuosikymmen sitten kysyttiin Päätaloa. Sitten meni monta vuotta, että sille ei ollut mitään kysyntää. Mutta nyt taas kysytään, kertoo Laitinen Aleksis K:sta.

Monet antikvariaatit myyvät kirjoja myös netissä.

– Netistä etsitään kaikenlaisia kirjoja. Vaikka lapsuuden kirjoja, joita halutaan antaa lapsenlapsille, Laitinen sanoo.

Antikvariaatin kirjasta maksamat hinnat vaihtelevat Surojeginin mukaan 50 sentistä viiteenkymmeneen euroon. Eniten maksetaan harvinaisesta, aikoinaan loppuunmyydystä kirjasta.

Uudesta Stephen Kingin kirjasta voi saada kuudesta kymmeneen euroa, ja se myydään eteenpäin ehkä 18 eurolla, kertoo kirjakauppias Martti Valli.

Kirjat paperinkeräykseen ilman kansia

Paperinkeräyksen perusteella ei voi päätellä, onko kirjojen määrä keräyksessä lisääntynyt. Lajitteluun saapuvaa paperia ei pystytä erottelemaan niin tarkasti.

Paperikeräys Oy:n mukaan paperin kulutuksen määrä yleensä on pienentynyt viidestä seitsemään prosenttia. Samaan aikaan paperin talteenottomäärä ei kuitenkaan ole pienentynyt.

Kirjan sidonnassa käytetään liimoja, joka vaikuttavat paperin käsittelyyn uusiopaperiksi. Kirjat otetaan vastaan omana eränään, jos kyseessä on satoja tai tuhansia kirjoja.

Tatu Savolainen

– Kierrätys on yhtä tehokasta kuin aiemminkin, sanoo aluetiimipäällikkö Tatu Savolainen Paperinkeräys Oy:stä.

Jätteeksi päätyvät kirjat kelpaavat paperinkeräykseen, kun niistä on poistettu kannet. Pokkarin voi laittaa taloyhtiön keräysastiaan sellaisenaan, mutta kovakantisten kirjojen kannet ovat energiajätettä.

Jos kirjoja hävitetään suuria määriä, asiasta on hyvä sopia paperinkerääjän kanssa suoraan.

– Kirjan sidonnassa käytetään liimoja, joka vaikuttavat paperin käsittelyyn uusiopaperiksi. Kirjat otetaan vastaan omana eränään, jos kyseessä on satoja tai tuhansia kirjoja.

Antikvariaatin pitäjä ei pidä kotien takapihojen jätesäiliöitä kirjojen oikeana paikkana.

– Ihmisten pitäisi oppia löytämään antikvariaatit. Huonoa kirjaa ei ole olemassakaan. Aina löytyy ostaja, sanoo antikvariaattia pyörittävä Markku Laitinen.

– Ajattelen aina, että tästä joku asiakas saa kirjan, jota on pitkään etsinyt. Esimerkiksi eilen tuli Astrid Lindgrenin Lottakirja. Naapuritalossa reilu vuosi sitten yksi lotta halusi tämän kirjan, ja nyt sen hänelle löysin. Olen siitä iloinen, hän sanoo.