1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomi ottaa mallia e-Virosta – sähköisten palvelujen väylä valmistuu ensi vuonna

Virossa on ollut jo kymmenen vuotta käytössä kansallinen palveluväylä X-road. Väylä yhdistää virastojen, terveydenhuollon ja monien yksityisten yritysten e-palvelut toisiinsa. Suomeen rakennetaan Viron mallin mukainen väylä vuoden 2015 aikana. Luvassa on päätöksiä myös sähköisistä tunnistusvälineistä.

Kotimaan uutiset
Henkilökortti
Suomalainen henkilökortti.Poliisi

Viron X-road asiantuntija Riho Oks esittelee valtavalla innolla kansallista palveluväylää ja e-yhteiskuntaa.

– Kun virolainen menee virolaiseen sairaalaan, lääkärillä on mahdollisuus nähdä potilaan sairaushistoria.

Myös potilas pääsee kätevästi katsomaan hänestä tallennettuja terveystietoja omalta koneeltaan kirjautumalla sisään e-palveluihin omalla henkilökortiillaan ja tunnusluvullaan.

– Omien tietojen katselua varten on luotu terveysportaali, josta potilaat voivat nähdä omat tietonsa.

X-Road on kansallinen palveluväylä, joka yhdistää eri virastojen, terveyspalveluiden ja monien yksityisten yritysten tietojärjestelmät. Väylä on kuin moottoritie, jolle ajaessaan kansalainen pääsee asioimaan sähköisesti viranomaisten ja yritysten kanssa

Kun virolainen työntää sähköisen henkilökortin koneeseensa ja näppäilee tunnuslukunsa, hän pääsee katselemaan omia terveystietojaan, täyttämään hakemuksia, allekirjoittamaan sopimuksia ja jopa äänestämään. Virossa palveluväylä on ollut käytössä jo kymmenen vuotta ja sähköinen henkilökortti on jokaisella yli 15-vuotiaalla kansalaisella..

Tietoomme ei ole tullut yhtäkään identiteettivarkautta.

Riho Oks

– Tietoomme ei ole tähän mennessä tullut yhtäkään identiteettivarkautta.

– Uskon, että identiteettivarkaus on hyvin vaikea tehdä, koska käytämme Virossa kansalaisten tunnistautumisessa henkilökorttia, jolla on korkea turvallisuuslokitus, tai tunnistautumista mobiilivarmenteella, kertoo Riho Oks.

Kansalaiset voivat itse katsoa omalta koneeltaan, milloin viimeksi hänen omilla tunnuksillaan on e-palveluissa vierailtu ja mitä siellä on tehty.

– Kaikista toimenpiteistä jää jäljet, joita kansalaisen on mahdollista seurata. Kansalainen on itse silloin paras asiantuntija tunnistamaan, jos joku olisi käyttänyt väärin hänen tietojaan.

"Jos olisimme aloittaneet viisi vuotta sitten, olisimme jo paljon pidemmällä"

Suomi ottaa käyttöönsä oma kansallisen palveluväylän ensi vuoden aikana sähköisiä palveluita parantamaan.

Suomeen rakennetaan Viron X-Road-mallin mukainen palveluväylä, jolla on tarkoitus yhdistää julkisten palveluiden tietojärjestelmät toisiinsa ja parantaa siten kansalaisten sähköisiä palveluja.

Virolaiset kopioivat sähköisen henkilökortin Suomesta 15 vuotta sitten, ja nyt suomalaiset saavat omaan käyttöönsä virolaisten kehittämän palveluväylän, X-Roadin, jonka pohjalta Suomeen rakennetaan oma sähköisten palveluiden väylä.

Väylä otetaan käyttöön ensi vuoden loppupuolella, kun virolaiset ovat saaneet valmiiksi viimeisimmän version X-Roadista.

Asiointi viranomaisten kanssa olisi sujuvampaa ja ajasta ja paikasta riippumatonta

Pauli Kartano

– Me rakennamme nyt sellaista kansalaiselle näkymätöntä perusinfrastruktuuria, mutta tarkoitus on, että tämä näkyy entistä parempina sähköisinä palveluina, kertoo hankejohtaja Pauli Kartano valtiovarainministeriöstä.

– Perimmäinen tarkoitus on helpottaa kansalaisen elämää, eli sitä, että asioiminen viranomaisten kanssa olisi sujuvampaa ja ajasta ja paikasta riippumatonta.

– Tarkoitus on vähentää kansalaisen hallinnollista taakkaa.

Pauli Kartano myöntää, että Suomessa on oltu hitaita sähköisten palveluiden kehittämisessä.

– Viron pienuuus ja erilainen hallintokuttuuri lisää Virossa ketteryyttä, mikä auttaa nopeammassa päätöksenteossa ja toteutuksessa.

Kansallinen palveluarkkitehtuurihanke on aloitettu vasta viime keväänä.

– Nyt me olemme lähteneet ihan eri draivilla liikkenteeseen kuin aiemmin, mutta totta kai jos me olisimme aloittaneet viisi vuotta aiemmin, niin olisimme paljon pidemmällä.

Myös virolaiset hyötyvät siitä, että Suomi ottaa käyttöönsä samanlaisen palveluväylän kuin heillä itsellään on: näin kehitystyötä voidaan jatkossa tehdä yhdessä.

Suomessa ei voida määrätä, että henkilökortti olisi ainoa tunnistusväline

Palveluväylälle päästäkseen kansalaisella pitää siis olla luotettava tunnistusväline.

Vaikka suomalaiset kehittivät sähköisen henkilökortin jo 15 vuotta sitten, sen käyttö on jäänyt mitättömäksi. Käytännössä sähköisessä tunnistamisessa käytetään nettipankkitunnuksia.

Vuoden 2015 aikana ratkaistaan myös se, millaisilla välineillä e-palveluita Suomessa pääsee käyttämään.

Suomessa on näet päätetty, että tunnistautumispalvelut pitää kilpailuttaa. Virossahan sähköinen henkilökortti on pakollinen ja e-palveluja pääsee käyttämään kaikilla kansalaisilla olevalla henkilökortilla tai vaihtoehtoisesti mobiilitunnisteella.

Näin meillä toimitaan. Meillä on erilainen malli kuin Virossa.

Kimmo Mäkinen

Palvelujohtaja Kimmo Mäkinen valtiovarainministeriöstä kertoo, että kun kansallinen palveluväylä avataan ensi vuoden kuluessa, e-palveluita pääsee käyttämään nykyisillä nettipankkitunnuksilla ja sähköisellä henkilökortilla.

Henkilökorttia voi käyttää, jos kansalainen ei saa luottohäiriöiden takia nettipankkitunnuksia. Yksi mahdollisuus on myös etäluettava, sirukortillinen passi. Sirun lukemiseen tavitaan älypuhelin tai tabletti.

– Eduskunnassa on tekeillä tunnistamislain päivitys. Siitä käydyssä valiokuntakäsittelyssä korostetaan, että tunnistuspalveluiden tarjoaminen on markkinaehtoista toimintaa Suomessa ja sille pitää luoda toimivat markkinat.

– Näin meillä toimitaan. Meillä on erilainen malli kuin Virossa.

Jokaiselle kansalaiselle taattava pääsy e-palveluihin

Suomessa valtio ei siis voi määrätä mitään yksittäistä ja ainoaa tunnistuspalvelua pakolliseksi, mutta toisaalta jokaiselle kansalaiselle on taattava joku tunnistautumisväline, jolla on mahdollisuus päästä e-palveluihin.

Mäkinen siteeraa eduskunnan liikenenvaliokunnan muistiota.

– Sähköisen tunnistamisen palveluita voidaan nykyään pitää jo eräänlaisina tietoyhteiskunnan peruspalveluina. Kaikille pitää siis taata jokin tunnistusväline. Henkilökortti tuskin tulee olemaan ainoa tunnistusväline

Sähköinen henkilökortti tuskin tulee koskaan olemaan ainoa tunnistusväline.

Kimmo Mäkinen

– Tosin julkisen hallinnon puolella voi tulla olemaan joitain palveluita, joissa todetaan palvelukohtaisesti, että siinä pitää käyttää henkilökorttia esimerkiksi tietoturvasyistä. Eduskunta painottaa, että nyt käytössä olevien tunnistusvälineiden pitäsi käydä myös tulevaisuudessa.

Tunnistuspalvelujen kehittelyä ohjaa myös EU-asetus eIDAS (Electronic identification and trust services).

– EU:n eIDAS-asetus on tullut syksyllä voimaan. Siihen liittyvää määrittelytyötä tehdään parhaillaan Brysselissä.

Ensi vuoden syksyllä selviää tarkemmin, millaisia tunnistusvälineitä EU:n jäsenvävaltioiden välillä pitää käyttää rajat ylittävissä palveluissa.

– On hyvin todennäköistä, että siellä asetetut tavoitteet heijastuvat myös kansallisiin tavoitteisiin eli siihen, minkälaisia tunnistusmenetelmiä meillä tulee syntymään, kertoo Mäkinen.

Enemmän tekoja, vähemmän puhetta

Jotta Suomeen rakennettavasta palveluväylästä olisi hyötyä, pitää julkisen hallinnon, valtion ja kuntien sekä esimerkiksi terveyspalveluiden omien tietojärjestelmien liittyä siihen. Suomalaisen systeemin tunteva Riho Oks antaa neuvon.

– Neuvoni voisi olla se, että enemmän käyännön tekoja ja vähemmän keskustelua.

– Keskustelua tarvitaan aina, mutta enemmän tarvitaan käytännön toimintaa ja vähemmän neuvonpitoja.

Lue seuraavaksi