1. yle.fi
  2. Uutiset

EU suosittaa palkkatietoja julkisiksi

EU:n komissio on antanut uudet ohjeet palkkauksen läpinäkyvyyden lisäämisestä. Komissio kehottaa tekemään naisten ja miesten palkoista ja palkanosista julkisia, jotta niitä voidaan vertailla keskenään.

Kotimaan uutiset
Rahaa.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Samasta työstä maksetaan useimmiten samaa palkkaa, mutta sitä suurempi ongelma on, maksetaanko samanarvoisesta työstä naisille ja miehille samaa palkkaa, sanoo professori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta.

– Harvinaista Euroopassa tänä päivänä ylipäätänsä on se, että samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa naisille ja miehille. Ongelmat liittyvät ennen kaikkea niin sanottuun samanarvoiseen työhön, joka tarkoittaa sitä, että työt eivät ole aivan samanlaisia, mutta ne voidaan arvioida samanarvoisiksi vaikka sen perusteella, että niihin edellytetään samanlaista pätevyyttä, että niissä suurin piirtein yhtä vaativia työtehtäviä tai että niissä on yhtä hankalat tai yhtä mukavat työolosuhteet, tämä on se ongelma, kuvaa Nousiainen.

– Kun Suomessa ovat hyvin eriytyneet työmarkkinat naisille ja miehille, niin tämä on tietysti aika avainkysymys. Silloin joudutaan miettimään, onko palkkasyrjintää samanarvoisten töitten osalta, tarkentaa Nousiainen.

– Syrjintää on useaa eri tyyppiä, joista tyypillisin on palkkasyrjintä, lisäksi on sellaista syrjintää, joka liittyy etenee uralla etenemiseen ja sitten on vielä monimutkaisia tilanteita kuten esimerkiksi saako osa-aikainen lisää työtunteja, siinäkin voi olla sukupuolen perusteella eroja. Syrjintä pitää jakaa eri tyyppeihin ja sitä on monenlaista, sanoo professori Nousiainen.

Vain tiedettyjä palkkoja voi vertailla

YK:n ihmisoikeussopimusten raportoinnissa on huomautettu, ettei Suomi ole kyennyt täyttämään samapalkkaisuusvelvotteita. Niissä huomautetaan palkoista vain yleisellä tasolla, niiden mukaan samapalkkaisuusohjelmaa tulisi meillä edistää. Unionissa on voimassa samapalkkaisuusdirektiivi ja EU-tuomioistuimessa on ratkottu lukuisia palkkasyrjintätapauksia.

2014 annetussa suosituksessa komissio haluaa tehdä palkkaperusteet läpinäkyviksi ja julkisiksi, silloin palkkoja voidaan verrata keskenään. Komission uudet suositukset ovat niin sanottuja soft law-periaatteita, pehmolakeja, jotka se toivoo jäsenvaltioiden vievän lainsäädännön tasolle.

– Tämä on suositus joka velvoittaa avaamaan palkkaperusteita, että tulee selvemmäksi, millä perusteella palkkaa maksetaan, se lisää avoimuutta.

Suosituksessa myös velvoitetaan jäsenvaltioita määrittelemään, mitä on samanarvoinen työ. Palkkojen tekemisessä läpinäkyviksi tärkeintä on pyytää verrattavan työntekijän palkkatietoja työantajalta.

Palkkasalaisuus estää palkkavertailun

Palkkatietojen saaminen on kuitenkin hankalaa, koska meillä on palkkasalaisuus.

–Tietoja palkoista ei lain mukaan saa työnantajalta, mutta lainsäädäntöähän voidaan muuttaa Suomessakin, sanoo Nousiainen.

Yksittäisen työntekijän mahdollisuudet viedä epätasa-arvoista palkkakohtelua oikeuteen ovat myös heiveröiset. Oikeusprosessi on pitkä ja kallis. Uusi komission suositus on ainoastaan suositus ekä laki. Siihen ei voi siten vedota tuomioistuimessa.

Muita komission ehdotuksia tasa-arvoiselle palkkapolitiikalle ovat tasa-arvolakiinkin sisältyvät palkkakartoitukset ja erittelyt, joissa nykyisiä kartoituksia tarkemmin selvitetään maksetut palkanosat kuten tulospalkat tai peruspalkat ja sen etteivät ne ole syrjiviä.

Suomi joutuu raportoimaan suositusten toteutumisesta ensi vuonna komissiolle.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinenkin pitää palkkojen läpinäkyvyyden lisäämistä tärkeänä keinona tasa-arvon edistämiselle.

– Se on hyvin tehokas keino. Nyt meillä on tämä mystinen palkkasalaisuuden periaate, ettei kukaan tiedä. Tieto lisäisi mahdollisuutta analysoida ja arvioida, kohdellaanko itseä oikeudenmukaisesti palkkauksessa ja mahdollisuutta myös kysyä oikeita asioita, sanoo Mäkinen.

Suomessa työmarkkinat ovat poikkeuksellisen jakautuneet naisten ja miesten töihin eikä tässä ole juuri tapahtunut muutosta pariin vuosikymmeneen. Myös naisten ja miesten palkkojen ero on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa naisten euro on 82 senttiä ja naisten eläke-euro sitäkin matalampi, 70 senttiä.

Lue seuraavaksi