Ben Zyskowicz: "Venäjää ei pidä ymmärtää yhtään"

Itänaapurin sotilaallinen uhittelu ei saa konkarikansanedustajalta tippaakaan ymmärrystä. Talouspakotteet ovat Zyskowiczin mittarilla sentään vaikenemista parempi ratkaisu, vaikka ne osuvat Suomen valmiiksi kehnon talouden nilkkaan. Laajojen konsensushallitusten aika on miehen mielestä mennyt ja kokoomuksen gallupluisun hän selittää raskaalla vastuunkannolla.

Kotimaa
Ben Zyskowicz Pasilan parlamentin nettistudiossa.

Venäjän lisääntynyt uho pitää Zyskowiczin mielestä tuomita selvin sanoin. Häntä raivostuttavat puheenvuorot, joissa viitataan siihen, että kiristyneet itä-länsi -suhteet olisivat myös Euroopan unionin syytä. Hyssyttely on vihoviimeinen vaihtoehto, talouspakotteet tyhjää parempi, summaa sitkeää suomettumisen vastaista sotaa käyvä Zyskowicz.

– Ei Euroopan unioni ole hyökännyt suvereeniin naapurimaahan tai ryövännyt keneltäkään maa-alueita, ei Euroopan unioni ole estämässä Ukrainaa vapaasti päättämästä omasta tulevaisuudestaan. Kyllä tässä Venäjä on se, joka on väärin toiminut. Vaikka nämä talouspakotteet ovat huonoa politiikkaa, kun ne vahingoittavat meitä itseämme, eivätkä lyhyellä aikavälillä vaikuta Venäjän politiikkaan, niin vielä huonompaa politiikkaa olisi katsoa muualle ja vaieta.

Venäjä on rikkonut kaikkia kansainvälisiä sopimuksia miehittämällä Krimin niemimaan, liittämällä sen itseensä sekä tukemalla ja lietsomalla kapinaa Itä-Ukrainassa, jylisee Zyskowicz.

– Kiihkokansallisuusmielisyys on siellä nyt vallalla. Minun mielestäni Venäjän toimintaa ei pidä lainkaan ymmärtää, saati hyväksyä.

Pitkällä tähtäimellä Zyskowicz näkee Nato-jäsenyyden Suomen turvallisuutta parhaiten vahvistavana tekijänä, mutta ei pidä sitä juuri nyt ajankohtaisena.

Kaikkoavia äänestäjiä kositaan takaisin kodilla, uskolla ja isänmaalla

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb julisti lauantaina Ylen ykkösaamussa arvoikseen kodin, uskonnon ja isänmaan. Se, että Stubb vielä täsmensi tarkoittavansa kristinuskoa, ei juutalaisen Zyskowiczin mieltä kirvele, eikä hän vähemmistöuskon edustajana suostu myöntämään lausuntoa poissulkevaksi.

– Kyllähän ne ovat vahvoja kokoomuksen arvoja. Ajassa toki niiden merkitys on vähän elänyt, mutta ne ovat hyvä lähtökohta politiikan tekemiselle, Suomen asioiden hoitamiselle ja ehkä maailman parantamiselle. Vaikka en kuulu kristilliseen uskoon, niin ei tämä ole minulle ollut mikään ongelma näiden vuosikymmenien aikana.

Stubbin jylhän lausunnon syyksi on arveltu sitä, että gallupkurjimuksesta kärsivän puolueen on kosittava kaikin keinoin konservatiivisia äänestäjiä takaisin riveihinsä. Zyskowicz ei edes yritä kiistää.

Varmasti on hyvä muistuttaa kaikille kokoomuksen peruskannattajille, että nämä arvot on edelleenkin kokoomuksen lähtökohtana. Aiomme juosta keskustan etumatkaa kiinni, tehdä ruohonjuuritason vaalityötä ja kuunnella kansaa.

Pitkään gallupkuninkaana paistatelleen puolueensa alamäkeä kansanedustaja selittää suosion logiikalla. Kokoomuksen omassa toiminnassa Zyskowicz ei juuri moitteen sijaa näe, mutta sen sijaan kehaisee kyllä pahinta kilpakumppania.

– Se, mikä menee ylös, tahtoo tulla alas ja se, mikä menee alas, tahtoo tulla ylös. Puoluekannatus käyttäytyy niin kuin pörssikurssit. Perinteisemmin ajattelevien ja yrittäjähenkisten kokoomuslaisten piireissä on syntynyt epäluottamusta puoluetta kohtaan. Juha Sipilä, joka on erinomaisen hyvä ja miellyttävä henkilö ja jolla on vahva yrittäjätausta itsellään, on puhutellut tätä joukkoa.

Zyskowicz on saanut konsensuksesta tarpeekseen

Pahin syypää kokoomuksen alhoon on miehen mielestä raskas hallitusvastuu ja erityisesti SDP, joka on sitä rasittavampi hallituskumppani, mitä lähemmäksi vaalit käyvät.

– Kun on oltu pääministeripuolue kaudella, jolla talouden ongelmat ovat olleet todella suuria eikä niitä ole pystytty selättämään, niin kyllä silloin kannatus tahtoo vähän rapautua.

Osansa on silläkin, ettei keskeisissä talouspoliittisissa tavoitteissa ole onnistuttu. Hallitukselle on sadellut pyyhkeitä paitsi politiikan kolumnisteilta niin myös valtiontalouden tarkastusvirastolta. Zyskowiczin mielestä ongelman ydin on se, ettei ylettömän konsensuksen vaatimus mahdollista riittävän reippaita uudistuksia. Jos ihmeitä ei tapahdu, puskee seuraava hallitus näillä näkymin punamullasta perussuomalaisten saattelemana. Keskustan ja kokoomuksen liitto olisi Zyskowiczin mielestä ihan mahdollinen sekin, vaikkakin aiheuttaisi työmarkkinoilla takkuilua. Nykyinen sateenkaarimeininki joka tapauksessa joutaa miehen mielestä mennä; kaikkien miellyttäminen johtaa vettyneisiin päätöksiin.

– Nykyhallituksessa on tehty paljon, mutta paljon on jäänyt tekemättä. Jos mukana on vasemmistoliitosta ja demareista kokoomukseen saakka ja kaikki työmarkkinajärjestöt, niin ihan aiheellinen epäilys on meillä herännyt tämän vaalikauden kokemusten valossa, että pystytäänkö näin laajalla yhteistyöllä tekemään sellaisia välttämättömiä uudistuksia, joita Suomen suosta nostamiseen tarvitaan.

Suurin ongelma kokoomukselle on tietenkin SDP, joka porvarileiristä katsottuna istuu kehityksen jarrulla.

– Kukaan ei odota, että tällä vaalikaudella pystyttäisiin enää tekemään mitään dramaattisia muutoksia, koska demarit kiistelee pikkuasioista, kuten eläkeikäisten kalastusluvista. Ensi vaalikaudella Suomi tarvitsee uudistuksia työmarkkinoille; enemmän paikallista sopimista, joustavuutta, sosiaaliturvaan liittyen sitä, että työnteko olisi aina kannattavaa ja kannustavaa. Pakko on kysyä, voiko näin laajapohjaisesti tällaisia uudistuksia tehdä, kun SAK torjuu jo pelkän koeajan kahden kuukauden pidennyksen.

Vaikka SDP kuinka nyppii, huitaisee Zyscowicz silti vielä kovempaa pahimman kilpakumppaninsa suuntaan. Hänen mielestään keskustan räksytys on vailla pohjaa, kun muistellaan, miten surkeaan jamaan maan talous saatiin Vanhasen ja Kiviniemen vetovastuulla.

– Suomen talous romahti, eikä Vanhasen ja Kiviniemen hallitus tehnyt sentinkään säästöjä, mutta otti neljä vuotta sitten 10 miljardia euroa velkaa. Nykyhallitus on säästänyt kolme miljardia ja velkamäärä on budjetissa pudotettu viiteen miljardiin. Eläkeuudistus törmäsi viime hallituskaudella kiviseinään – eli ay-liikkeeseen – mutta nykyhallitus paimensi työmarkkinajärjestöt sopimaan asiasta ja uudistus tulee voimaan. Soteuudistukselle edellinen hallitus ei tehnyt mitään, nyt siitä on esitys eduskunnassa. Joka tapauksessa tämä hallitus on tehnyt enemmän rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä kuin monet edelliset hallitukset yhteensä.