KRP rahanpesusta: Veroparatiisikierrätys turhauttaa

Rahanpesun selvittelykeskus saa vuosittain vihjeen puolesta miljoonasta epäilyttävästä rahansiirrosta. Epäilyksistä on apua noin 500 rikosjutussa.

Kotimaa
Kaksi viidenkymmenen euron seteliä.
Henrietta Hassinen / Yle

Rahanpesusta on tullut suomalaisenkin yhteiskunnan paheneva vitsaus.

Rahanpesulla tarkoitetaan rikoksella hankitun varallisuuden alkuperän häivyttämistä siten, että tuo rikoskella saatu omaisuus alkaa näyttää lailliselta.

Talletuksia pankkitiskilläkin valvotaan

Keskusrikospoliisin (KRP) yhteydessä toimiva Rahanpesun selvittelykeskus saa noin puoli miljoonaa vihjettä mahdollisesta rahanpesusta joka vuosi.

Tiukkanakin pidetty rahanpesulaki luettelee pitkän listan rahaliikenteen parissa työskenteleviä tahoja, joiden on pakko tehdä Rahanpesun selvittelykeskukselle nimenomainen rahanpesuilmoitus, jos ne vähänkään uumoilevat törmänneensä rahanpesuun.

– Pankit, vakuutusyhtiöt, valuuttafirmat, rahapeliyhteisöt, asianajotoimistot, kirjanpitotoimistot, tilintarkastajat – lista on pitkä, sanoo rikostarkastaja Markku Ranta-aho KRP:stä.

– Niiden on tehtävä meille ilmoitus kaikesta sellaisesta rahaliikenteestä ja liiketoiminnasta, joka saattaisi olla rahanpesua.

Kuinka suuri summa tallettajan kourassa pankkitiskillä sitten on jo epäilyttävän suuri summa?

– Kyse on aina yksittäisestä tilannearviosta. Joskus jo muutama satanen saa pankkivirkailijan tai valuutanvaihtajan kellot soimaan; joskus taas useatkin tuhannet käteiseurot saattavat olla tutulle asiakkaalle aivan arkista rahaliikennettä.

Myös pankkitileillä tapahtuvia poikkeuksellisen suuria rahansiirtoja pidetään silmällä.

– Lähes aina asia selviää yhdellä kysymyksellä ja siihen saadulla uskottavalla vastauksella. Ihan mattimeikäläisenkin tilille saattaa tupsahtaa kymmeniä- tai jopa satojatuhansia euroja perintörahaa. Kun asia on selvitetty, kaikki on hyvin.

Ketjutus yrityksestä ja maasta toiseen suosittua

Talous- ja huumausainerikollisten rahaliikenne on tarkassa seurannassa.

Taitavat pelurit pesevät rahaansa useissa koneissa etenkin yritysketjutuksen avulla.

– Usein meillä on selvä epäilys siitä, että kyseiset rahan liikkeet eivät ole millään tavoin liiketaloudellisesti perusteltuja. Ongelmana näissä tapauksissa on se, että meidän on aina kyettävä näyttämään se alkurikos, josta rahat ovat peräisin.

Paratiisisaaretkin vilahtelevat Rahapesun selvittelykeskuksen rahaliikenneseurannassa tämän tästä.

– Tyypillistä näille veroparatiisikoreografioille ovat yritysrykelmät ja yritysketjutus. Paratiisisaareen avataan postilaatikkofirma, jolla ei ole oikeastaan minkäänlaista toimintaa. Sen alla on sitten lukuisa määrä erilaisia tytäryrityksiä, joiden kautta kierrätetään rahoja ristiin rastiin, Markku Ranta-aho kuvailee.

Terroristirahaa pyörii myös Suomessa

Kansainvälisen terrorismin lieveilmiöt näkyvät myös Suomessa – joskin ainakin toistaiseksi ilmeisen pienimuotoisena.

Rikostarkastaja Markku Ranta-aho muistuttaa, että Suomestakin on lähtenyt rahaa ja taistelijoita maailman kriisipesäkkeisiin.

– Meidänkin keinomme seurata kansainvälisen terrorismin rahoitusta ovat parantuneet koko ajan.

– Meillä on varsin hyvä kansainvälinen yhteistyöverkosto. KRP:llä on tällä hetkellä toimivat tietoyhteydet kaikkiaan 147 maahan.

Mihin ilmansuuntaan terrorismin rahoitusta Suomessa tutkivat viranomaiset juuri nyt katsovat?

– Uutisista tutuille seuduille. Lähi-idän ja Afrikan sarven suuntaan meillä nyt ainakin on mielenkiintoa, Ranta-aho paljastaa sen enempää KRP:n tutkintalinjoja paljastamatta.

Rahanpesua selvittelee KRP:ssä kaikkiaan 30 poliisimiestä.

Rahanpesun selvittelykeskuksen tietoja on vuonna 2014 käytetty apuna noin 500 rikosjutussa. Selvittelykeskuksen jäädyttämän omaisuuden arvo liikkuu vuosittain kymmenen miljoonan euron kieppeillä.