Köyhyys opettaa selviytymään kulutusjuhlasta

Köyhä on kirpputorien, parhaiden tarjousten ja säästämisen asiantuntija. Köyhän on pakko itse tehdä, kunnostaa ja uudistaa myös vaatteita. Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan tällaiset taidot tuovat hyvää mieltä, onnistumisia niukkuuden varjostamaan elämään. Kuuden lapsen yksinhuoltajalle, Jaana Salakarille, niukkuus on tuttu vieras arjessa ja juhlassa.

talous
Puurokattila hellalla ja puuroa laitetaan lautaselle
Jarkko Heikkinen / Yle

Joulukuusi on jo paikallaan olohuoneen ikkunan vieressä ja sähkökynttilät luovat valoa hämärtyvään iltapäivään. Jaana Salakari on juuri tullut työstään ja laittaa iltapäiväpuuroa lapsilleen. Kuuden lapsen yksinhuoltajaäidiltä arki vaatii paljon. Se on pinnistystä ja eurojen venytystä.

– Rahaa ei jää montaa satasta pakollisten menojen jälkeen. Se on aika raskasta jakaa niitä 30 päivälle, tuumii Jaana Salakari tyynesti.

Suomessa on tilastojen mukaan 900 000 köyhää. Mutta köyhyys ei ole samanlaista heillä kaikilla.

Osa väestä ei osaa edes lukea

professori Juho saari

Yhteiskunnan tarjoaman perusturvan, mm. toimeentulotuen, asumistuen, työttömyystuen varassa elää 200 000 ihmistä. Ruoan jakeluun ja leipäjonoihin joutuu turvautumaan 50-100 000 suomalaista.

Martina Rahja Vaasan suomalaisesta seurakunnasta kertoo, että jouluruokaan apua tarvitsi tänä vuonna noin 700 perhettä. Pelastusarmeija puolestaan on auttanut kolmeasataa tarvitsijaa.

Myös facebookissa on kerätty jouluapua eri puolilla maata vähävaraisille perheille. Juhla ja arki ovat köyhälle jatkuva haaste.

– Kirpputoreilta ostetaan paljon ja toisaalta kaverien kanssa vaihdetaan vaatteita. Ruokaa joulupöytään on aina, mutta ne lahjat, huokaa Jaana Salakari.

Omilla konsteilla kulutusyhteiskunnassa

Vaasan yliopiston kaksi tohtoritutkijaa lukivat köyhien kirjoituksia elämästä selviämisestä. Heidän mukaansa köyhän onni löytyy pienistä teoista. Kulutusyhteiskunnan ulkopuolelle jäämisessä auttaa tutkijoiden mukaan kriittinen asenne kulutusyhteiskuntaan.

– Ajatellaan, että ei olla turhamaisia, ei olla rahan orjia ja juosta materian perässä, tulkitsee köyhien tekstejä tutkijatohtori Hanna Leipämaa-Leskinen.

– Muistettava on kuitenkin, että asenne on pakotettu. Köyhällä ei ole valinnanvaraa. Mutta onnistuminen arjen hankinnoissa tuo iloa ja voimaa, sanoo puolestaan tutkijatohtori Henna Syrjälä.

Tutkijoiden mukaan köyhien teksteistä oli luettavissa ylpeyttä siitä, että ihminen tuntee kirpputorit, joista löytyy parhaat vaatteet. Niiden muokkaaminen uuden näköisiksi tuo lisää onnistumisen tunnetta arkeen.

Edullisen ruoan hankkiminen tarjouksista ja luonnon antimien hyödyntäminen ovat köyhän tuiki tarpeellisia avuja.

– Näistä taidoista selvästi tekstien mukaan iloitaan. Ihmiset haluavat myös opettaa ja siirtää niitä lapsilleen, sanoo tutkijatohtori Hanna Leipämaa-Leskinen.

Ystävät ja vanhemmat kestävä tukiverkko

Itä-Suomen yliopiston professorin Juho Saaren mukaan pysyvästi heikossa asemassa Suomessa elää 50-100 000 ihmistä. Heiltä puuttuu usein lähes kaikki; työ, perhe ja harrastukset. He elävät laadullisesti aivan toista elämää kuin muut.

– Heille jää pari kolme euroa käteen, kun asuminen, ruoka ja muut on maksettu. Tosin osa on asunnottomia. Ja osa leipäjonojen väestä ei osaa edes lukea, puuskahtaa professori Juho Saari.

Jaana Salakarilla on työ, perhe ja koti. Silti arjesta selviäminen on jatkuvaa pinnistelyä, josta selviäminen yksin olisi lähes mahdotonta.

Kiitän luojaa, että he ovat olemassa

Jaana Salakari

– Kyllä se on raskasta yksin. Tukiverkko autta. Se, että saa puhua ystävien kanssa ja huomaan, että en ole yksin tässä asemassa. Se antaa lohtua. Ja vanhemmat auttaa. Kiitän luojaa, että he ovat olemassa, sanoo Jaana Salakari.

Joulu tulee tähän perheeseen. Sen keskiössä eivät ole tavarat vaan yhdessä olo.

– Mä olen sen verran vanhanaikaisesti kasvatettu, että ruokaa on joulupöydässä ja hyvä mieli siitä, että lapset ovat koossa, sanoo Jaana Salakari.