Koe uusi yle.fi

Lihasjumit jäävät lauteille, kun vihdan sitoo katajasta

Kuumassa vedessä haudutettu katajavihta panee veren kiertämään, pehmittää ihon ja virvoittaa mielen. Kun löylyvetenä käyttää vihdan haudutusvettä, saa joulusaunaansa lisäksi huumaavan tuoksun.

ilmiöt
Saara Reini sitoi kaksi katajavihtaa.
Elina Kaakinen / Yle

Isokyröläinen Saara Reini kuuli joitakin vuosia sitten vinkin, että katajasta saa hyvän vihdan. Sen jälkeen Reinin saunassa on vihdottu katajavihdalla aina jouluisin ja usein muulloinkin talvisaikaan.

Katajavihdan salaisuus piilee sen hauduttamisessa. Saara Reini hauduttaa vihdan kiehuvassa vedessä ja vähintään puoli tuntia ennen saunomista. Sen jälkeen ei pistele pahasti vaan kihelmöi mukavasti.

– Kannattaa aloittaa varovaisesti ja antaa ihon hetken tottua. Kun hiljakseen ripsuttelee, niin kohta alkaa kihelmöidä ja tunne iholla on aivan sanoinkuvaamattoman mahtava, kertoo Saara Reini ja lupaa, että lihasjumit jäävät saunan lauteille. Vihdan vaikutusta tehostaa vielä tuoksu, joka syntyy, kun kiukaalle heittää katajan haudutusvettä.

Saara Reinistä on tullut vannoutunut katajavihdan ystävä. Saara Reini myöntää, että ajatus katajalla vihtomisesta ei välttämättä kuulosta kovin houkuttelevalta. Hän kuitenkin vakuuttaa, että katajan piikit eivät raavi tai pistele ihoa epämiellyttävällä tavalla.

– Se on sellaista yhden sortin akupunktiohoitoa, hymyillee Saara Reini.

Saara Reinin mukaan katajavihtaa ja koivuvihtaa ei kannata vertailla. Kumpikin tarjoaa omanlaisensa nautinnon. Juhannussaunaan kuuluu koivuvihta, mutta joulua varten on turha pakastaa koivuvihtoja, jos tarjolla on katajia.

Nuoret katajat parhaita

Nautinto alkaa jo vihdan tekemisestä, kun lähtee lumiseen metsään keräilemään katajan oksia.

– Vihtaa varten kannattaa valita nuoria ja pehmeitä oksia. Jos oksissa on lunta ja jäätä, ne pitää sulattaa ennen sitomista.

Saara Reini sitoo sylillisestä tuoksuvia katajanoksia kaksi vihtaa. Apuvälineeksi riittävät oksasakset, joilla voi näppärästi saksia oksat 35-40 cm mittaisiksi, tasata oksien päät ja poistaa kädensijasta oksien terävät osat.

Katajavihdan sitominen ei juurikaan poikkkea koivuvihdan tekemisestä, mutta kädensijan viimeistelyssä kannattaa olla tarkkana ja poistaa enimmät neulaset. Vihtominen sujuu mukavammin, kun vihta ei raavi kädenpohjaa.

Sitomista varten Saara Reini on hauduttanut koivunvarpuja.

– Ilman hauduttamista ei sitominen onnistu pakkasella vaan varpu napsahtaa poikki. Aivan hyvin vihdan voi kuitenkin sitoa myös narulla, jos varvulla sitominen tuntuu hankalalta.

Lupa pitää olla

Saara Reini asuu metsien keskellä Isossakyrössä Untamalassa. Katajia löytyy omalta maalta ja ihan pihapiiristä. Reini samoilee mielellään metsissä ja haluaa suojella lähiluontoaan.

– Vaikka katajaa kasvaa ympärillä, en silti kerää oksia surutta vaan katson aika tarkasti, mistä niitä malttaa ottaa. Ja jos omalla maalla ei katajia kasva, on tietysti kysyttävä lupaa oksien keräämiseen, muistuttaa Reini.

Katajavihdalle Saara Reini on keksinyt hyvää käyttöä myös saunomisen jälkeen.

– Kuivunut vihta on erinomainen sytyke. Ja kun vihta palaa saunan pesässä, kannattaa mennä ulos haistelemaan savua. Siinä vasta onkin hieno tuoksu!