Ulkomaalaisten lukuvuosimaksun lykkääntyminen hidastaa koulutusvientiä

Hallituksen päätös lykätä ulkomaalaisten lukukausimaksupäätöstä hidastaa koulutusvientitulojen saamista Suomeen, arvioi Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen. Euroopassa useat maat keräävät lukukausimaksuja EU-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Koulutusviennistä on arvioitu saatavan Suomeen satoja miljoonia euroja vuodessa.

politiikka
Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen
Anu Pöntinen / Yle

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksun lykkääntyminen hidastaa merkittävästi koulutusvientiä, arvioi Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen.

Lukukausimaksua on kaavailtu perittäväksi tutkintoon johtavasta koulutuksesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. OKM on esittänyt Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksua. Hallitus kuitenkin palautti asian sivistyspoliittisen ministerityöryhmän pohdittavaksi joulukuussa.

Korkeakouluissa lakimuutosta oli jo ehditty odottaa. Valtakunnallisesti on arvioitu, että koulutusvienti voisi tuoda satoja miljoonia euroja vuodessa.

– Kyllä yliopistoissa ja yliopistojen johdon toimesta on odotettu lakiin muutosta. Olemme vakavasti suhtautumassa koulutusvientimahdollisuuksien kasvattamiseen ja tämän lain etenemättömyys asettaa sille merkittäviä hidasteita, arvioi Mönkkönen.

Yliopistot ehtivät jo tahoillaan varautua koulutusviennin kasvattamiseen. Itä-Suomen yliopisto perusti Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa koulutusvientiyhtiön vuoden 2014 alusta. Koulutusvientiyhtiö Finland University perustettiin vastaamaan kolmen yliopiston koulutusviennin markkinoinnista ja neuvotteluista.

- Tämä lähtee lentoon vasta sitten kun maksua voidaan periä, Mönkkönen toteaa.

Koulutuksella voi käydä kauppaa, mutta maksua ei saa ottaa

Nykyisellään korkeakoulut eivät voi lain mukaan periä maksua tutkintoon johtavasta koulutuksesta ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Korkeakoulujen järjestämästä täydennyskoulutuksesta voidaan ottaa maksu. Tutkintoon johtavan koulutuksen maksullisuuskysymys on Mönkkösen mukaan suurin tulppa koulutusviennin kehittämisessä lainsäädännöllisellä puolella.

Tällä pohjalla koulutusvienti ei laajemmassa mittakaavassa tule olemaan mahdollista

Jukka Mönkkönen

– Jos Suomi haluaa viedä erittäin hyvälaatuista koulutustaan laajemmassa mittakaavassa, niin kyllä meidän on vietävä tutkintoon johtavaa koulutusta. Kyllähän se on itsestään selvää, että tällä pohjalla koulutusvienti ei laajemmassa mittakaavassa tule olemaan mahdollista, Mönkkönen toteaa.

Mönkkönen muistuttaa, että useat maat keräävät lukukausimaksuja EU-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.

– Tyypillisesti Pohjoismaissa, Suomea ja Norjaa lukuun ottamatta, kerätään lukukausimaksua. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi keräävät lukukausimaksua ja nimenomaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta, mutta eivät oman maansa opiskelijoilta ja EU-opiskelijoilta. Tässä on se ero, Mönkkönen vertailee.

Suomalaisten maksuttomasta koulutuksesta pidettävä kiinni

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt ovat vastustaneet suunnitelmaa. Mönkkösen mukaan kyseessä ei ole lukukausimaksujen hivuttaminen suomalaisille opiskelijoille.

Kyllä siellä törmää siihen arvioon, että jos jokin on maksutonta, niin se ei voi olla laadukasta

Jukka Mönkkönen

– Tässähän ei missään tapauksessa peräänkuuluteta tai ajeta lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille tai EU-kansalaisille, vaan vain muualta tuleville opiskelijoille, Mönkkönen muistuttaa.

Mönkkönen kannattaa maksuttoman koulutuksen periaatetta, eikä halua romuttaa sitä suomalaisten osalta.

- Maksuton, tasa-arvoinen koulutus on ollut pitkälti tae suomalaisen yhteiskunnan menestykseen ja siitä on syntynyt sellainen arvo, josta ei haluta luopua. Eikä tässä siitä ole kysymys, Mönkkönen toteaa.

Toisissa kulttuureissa maksuttomuus voi kuitenkin viestiä huonosta laadusta, jos laadusta on totuttu maksamaan. Mönkkönen kertoo törmänneensä tällaisiin mielikuviin muun muassa Kiinassa ja Intiassa vieraillessaan.

- Kyllä siellä törmää siihen arvioon, että jos jokin on maksutonta, niin se ei voi olla laadukasta. Toisaalta näissä maissa suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvässä arvossa ja tämä herättää ihmetystä, Mönkkönen kertoo.