Vuonna 1919 Laitakarissa oli kengättömien lasten joulu

Nykyihmiselle voivat takavuosien köyhät joulut olla lähes käsittämättömiä. Itsenäisyyden alkuvuosina olivat tavalliset joulut nykymittapuun mukaan vaatimattomia. Pahimmillaan olot olivat todella kurjat.

Kemi
Pohjolan Sanomien uutinen 13.12.1919: Kemiyhtiön työläisten kurjuus
Pohjolan Sanomien uutinen 13.12.1919: Kemiyhtiön työläisten kurjuus.Kimmo Hiltula / Yle

Vuonna 1919 Kemin Laitakarissa joulusta tuli kengättömien lasten joulu. Kemi-yhtiö omisti Laitakarin sahan ja niinpä saaren väestö koostui sahan työntekijöistä. Yhtiö oli tiukka isäntä ja työntekiijöiden kurja asema kärjistyi joulun alla 1919.

13. joulukuuta 1919 Pohjolan Sanomat julkaisi Kemin kaupungin kansakouluntarkastaja, rehtori Vihtori Frimanin avoimen kirjeen Kemi-yhtiölle. Kirjeessään Friman kertoi, kuinka hän oli Laitakarissa käydessään nähnyt oppilaiden joukossa sellaisia, jotka olivat talvisessa säässä saapuneet kouluun avojaloin.

Sen lisäksi oppilaat olivat kurjan näköisiä sekä puettuja risaisesti ja repaleisesti. Vastaperustetun Laitakarin koulun kaikki oppilaat olivat yksinomaan työläisten lapsia.

Vastakkainasettelun joulu

Pohjolan Sanomat kirjoitti, kuinka "tunnettua on, että Kemi-yhtiö on koko sota-ajan (I maailmansota) kiusannut työläisiään maksamalla niille niin pientä palkkaa, että ei ainoastaan tavallisten työmiesten vaan myöskin yhtiön pienempien pomojen on täytynyt turvautua Kemin kaupunkikunnan ja maalaiskunnan vaivaisapuun." Tämä rasitti molempien kuntien taloutta.

Joulusta 1919 oli Kemissä tulossa jyrkän vastakkainasettelun joulu. Pohjolan Sanomat ihmetteli, kuinka "yhtiö, joka omistaa kymmeniä miljoonia salliin pienten ja viattomien lasten saapua kouluun talvipakkasella avojaloin.

Suurimman rikkauden rinnalla suurinta kurjuutta. --- Ja työläisten pienten lasten on kahlattava läpi kinosten kouluun avojaloin. Yhtiön herrat hoitelevat miljooniaan, ajelevat komeissa turkeissaan - parivaljakko edessä."

Bolshevismin paras apostoli

"Tarvitseeko parempaa punakaartin ja bolshevismin apostolia kuin Kemi-yhtiö", kyseli maalaisliiton äänenkannattaja Pohjolan Sanomat.

Kansalaissodan päättymisestä oli tuolloin kulunut puolitoista vuotta. Pohjolan Sanomien päätoimittaja Uuno Hannula oli sodassa taistellut rintamalla valkoisten puolella.

Hannulasta tuli myöhemmin maalaisliiton kansanedustaja, ministeri sekä vuonna 1938 perustetun Lapin läänin toinen maaherra. Tämä vuoden 1919 joulun alusajan kirjoittelu jäi hiertämään pitkään Pohjolan Sanomien ja Kemi-yhtiön välejä.

Avoimen kysymyksen Kemi-yhtiölle kirjoittanut Vihtori Friman puolestaan oli Kemin Suomalaisen yhteiskoulun ensimmäinen rehtori. Hänen rehtorikautensa kesti vuodesta 1897 vuoteen 1926. On syytä mainita, että Friman ei ollut mikään työväenliikkeen aktiivi. Paremminkin päinvastoin.

Kommunistinen Pohjan Kansa nimittäin kertoi kesäkuun 1920 Kemin seudun saha- ja satamalakkojen aikaan, että Friman työskenteli rikkurina Kemi-yhtiön lastaustyömailla.

Se ei selviä, saivatko lapset kenkiä.