Sairaalat alkoivat pyykätä itse – jatkossa siru paljastaa kadonneet kalsarit

Takavuosien pyykkirekkaralli Viroon on ohitse. Nyt kunnat ja sairaanhoitopiirit pesevät laitospyykkinsä omissa pesuloissaan. Logistiikkaa tehostetaan uudella sirutekniikalla

terveys
Mies käsittelee lakanoita pesulassa
Kalle Niskala / Yle

Viime vuosikymmenen lopulla Viroon kuskattiin päivittäin Suomesta pyykkiä pestäväksi Keski-Suomesta asti ja laitospyykeistä käytiin tiukkoja tarjouskilpailuja.

– En ole nähnyt virolaisten tarjoavan palveluitaan enää pitkään aikaan. Heidän palvelukonseptinsa ei ollut toimiva ja heillä oli toimitusvaikeuksia, kertoo Oulun keskuspesulan toimitusjohtaja ja alan markkinajohtajan, Puhdaspalvelu-ketjun hallituksen puheenjohtaja Matti Johansson

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan pyykit pyörivät aiemmin yksityisen yrityksen pesurummuissa, nyt puhdasta jälkeä syntyy Kokkolan kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteisyrityksessä KokkoPesussa.

– Kaikissa isoissa sairaanhoitopiireissä sairaanhoitopiirit ja kaupungit omistavat nämä pesulat, jotka pesevät heidän pyykkiään eli se on, voiko sanoa, tämän päivän trendi. Oikeastaan joka puolella Suomea pestään sairaalapyykki omissa pesuloissa, kertoo KokkoPesun toimitusjohtaja Mervi Särkijärvi.

Kokkolassa yhteisyrityksen tavoitteena on pyykätä tehokkaasti ja taloudellisesti. Oman yrityksen perustamista puolsi myös työpaikkojen varmistaminen kotikonnuille.

Omaa yritystä ei tarvitse kilpailuttaa

Sairaalatekstiilien ja terveydenhuollon tekstiilien huoltajien markkinajohtajan Puhdaspalvelu-ketjuun kuuluvien yritysten asiakkaana ovat yliopistosairaaloista Helsinki, Turku, Kuopio, Oulu ja Tampere. Myös esimerkiksi Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien pyykit pestään ketjuun kuuluvassa Seinäjoen Keskuspesulassa.

KokkoPesu toimii niin sanotulla in house -periaatteella eli sen omistajilleen tuottamia palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Liikevaihdosta saa silloin tulla vain kymmenen prosenttia muilta kuin omistajilta. Samaan ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Seinäjoella, Oulussa ja Uudellamaalla.

Puolet Puhdaspalveluketjun yrityksistä toimii in house -periaatteella.

– In house -yritykset ovat tämän päivän trendi, kertoo Johansson.

Vaikka asiakaskunta koostuu omistajista, Mervi Särkijärvi lupaa Kokkopesun toimivan tehokkaasti.

– Meillä on tarkat aikataulut eli me tiedämme, milloin mikäkin pyykki täytyy saada ulos. Kyllä se on se tehokkuuden tae. Tiedämme vielä millainen tekstiilimäärä missäkin paikassa on, ja tiedämme, että Aino-mummulla ei ole montaa paitaa ja tiedämme, että terveyskeskuksessa on pula työvaatteista., kertoo Särkijärvi läheisen omistajuuden eduista.

Nykyaikainen pesula huomioi ympäristön

KokkoPesun saksalainen laitteisto huomioi ympäristöasiat. 50 kilon pyykkimäärän pesuun kuluu esimerkiksi vettä vain 5–7 litraa. Edellisen pesusatsin lämmintä huuhteluvettä käytetään puolestaan seuraavan erän esipesuun. Veden lämmitys tapahtuu nestekaasulla.

Sairaala- ja vanhuspyykin pesu on vaativaa. Pesula on jaettu kahteen eri saliin, likaiseen ja puhtaaseen puoleen. Työntekijät puhdistavat desinfioivat käsiään aina kulkiessaan puolelta toiselle. Sairaalapyykit pestään aina vähintään 60 asteen lämpötilassa.

90 asteessa pestävä infektioriskin sisältävä pyykki tulee pesulaan suljetuissa keltaisissa säkeissä. Erikoismateriaalista valmistetut säkit sulavat auki vasta pesukoneen uumenissa. Tämä pyykki pestään vain tätä tarkoitusta varten olevalla koneella.

KokkoPesu työllistää tällä hetkellä 15 työntekijää, muutama lisätyöntekijä saa todennäköisesti töitä kun kaikki Kokkolan kaupungin pyykki siirtyy pesulaan maaliskuun alkuun mennessä. Vaatteiden viikkaus teettää eniten käsityötä, lakanoita mankeloituu ja viikkaantuu konevoimin 35 metriä minuutissa.

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa käytettävät vaatteet siirtyvät KokkoPesun omistukseen sitä mukaa kun niitä uusitaan, ja pesula vuokraa ne edelleen käyttäjille. Pian tekstiileihin livautetaan myös mikrosiru, mikä helpottaa logistiikkaa.

– Pystymme seuraamaan silloin melko tarkkaan, että missä se vaate liikkuu eli silloin sen kierto pystytään aika hyvin todentamaan, onko vaate hukassa vai ei. Tietenkään emme pysty näkemään kenen päällä ne on, mutta jos ne vaikka jää sairaalaan, niin tiedetään missä ne ovat, kertoo Mervi Särkijärvi.