Hyönteistutkijan kotona joulun odotetuin vieras ei ole pukki vaan toukka

Huoneenlämpöön tuodusta kuusesta virkoaa hyönteisiä, jos niitä vielä on tallella. Hyönteistutkija suorastaan toivoo, että hänen kuusestaan löytyisi esimerkiksi toukkia.

luonto
Kuusenkarvajalan toukka
Reima Leinonen

Suurin osa joulukuusessa elävistä hyönteisistä tai hämähäkkieläimistä karisee jo matkalla metsästä kotiin, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen. Hän on päässyt kuvaamaan kuusenkarvajalan toukan tuttavansa kuusesta.

– Kuusenkarvajalan toukka on varmaan eniten odotettu vieras. Toukka on väärinpäin kävelevä hammasharja, joka tepsuttelee pitkin kuusta ja syö neulasia. Se pystyy periaatteessa syömään itsensä täysikasvuiseksi ja koteloitumaan sinä aikana, kun kuusta säilytetään sisällä.

Kuusenkarvajalan toukka on kuitenkin hyvin harvinainen löytö kuusesta. Suurin osa kuusen otuksista tippuu nimittäin jo matkalla.

– Aika moni ostaa kuusen. Se, joka on kuusen kuljettanut, on kopistanut kuusen varsin hyvin. Myyntipaikalla kuusta vielä kopsutellaan joka asiakkaalle, kunnes viimeinen ostaa sen.

Kuuseen jäävät ötökät voivat olla vaikkapa kaarnan alla tai pihkapalleroissa. Jos ötökät ovat pimeäliikkujia, niitä ei edes näy päivällä tai silloin, kun valot ovat päällä.

– Pääsääntöisesti syy on se, että niitä ei ole kovin paljon ollutkaan kuljetuksen jäljiltä, sanoo Leinonen.

Joka tapauksessa kuusen ötökät eivät löydä huoneilmasta tarpeeksi ravintoa tai kosteutta. Leinonen myös muistuttaa, että ötökät ovat aivan vaarattomia.

Monimuotoinen ympäristö tietää enemmän ötököitäkin

Kuusessa asuu muun muassa hämähäkkejä, pieniä punkkeja, kemppejä, kirvoja, perhosentoukkia ja monien lajien esiasteita.

– Ne lähtevät kehittymään, kun kuusi tuodaan sisälle. Ne eivät kuitenkaan ehdi missään tapauksessa kehittyä aikuisiksi, kertoo hyönteistutkija Reima Leinonen.

Toukka on väärinpäin kävelevä hammasharja, joka tepsuttelee pitkin kuusta ja syö neulasia.

Reima Leinonen

Radio Suomen Luontoretki-ohjelma laski yhden kuusen ötökät, ja lopputulos oli 37 kappaletta. Reima Leinosen mukaan määrä kuulostaa on kuusessa asuvien ötököiden keskiarvolta. Sillä on Leinosen mukaan merkitystä, kasvaako kuusi suojelumetsässä vai talousmetsässä.

– Jos jostain suojelualueelta otetaan kuusi ja pystytään varmistamaan, että siitä ei tipahda missään vaiheessa yhtään otusta mihinkään, niin väittäisin, että siitä löytyy jopa viisi kertaa enemmän otuksia.

Mikä selittää ötököiden määrän eron suojelualueen kuusessa ja talousmetsän kuusessa?

– Hoito on yksi ratkaiseva juttu. Suojelualueet ovat yleensä biotyypiltään erilaisia, ne ovat hämäriä kuusikoita, joissa on enemmän jäkälää ja luppoa kuin talousmetsän puissa. Elinympäristökin on monimuotoisempi. Sen takia siellä viihtyy huomattavasti useampia lajeja.