Köyhien ja rikkaiden välinen kuilu syvenee Saksassa – Saksan malli pilkkoi työt mutta ei tuonut niitä lisää

Nopeasti kasvava matalapalkkasektori uhkaa kasvattaa entisestään saksalaisten jakoa köyhiin ja rikkaisiin. Kuuluisa Saksan malli on pilkkonut yhä useamman kokopäivätyön osa-aikaisiin minitöihin, joista saatava palkka ei riitä toimeentuloon.

Ulkomaat
Ihmisiä työvoimatoimiston edessä Kölnissä.
Ihmisiä työvoimatoimiston edessä Kölnissä.Oliver Berg / EPA

Kymmenen vuotta sitten Saksassa voimaan astuneet niin sanotut Hartz -lait nostivat työläisten terveydenhoidon omavastuuosuuksia, kiristivät pitkäaikaistyöttömille maksettavien korvausten ehtoja sekä yhdistivät sosiaali- ja työttömyysavun yhdeksi tukimuodoksi.

Liittokansleri Gerdard Schröderin punavihreän hallituksen Agenda 2010:ksi kutsuman uudistuspaketin tavoitteena oli vähentää valtion kuluja, halventaa työn hintaa leikkaamalla työnantajan maksamia palkan sivukuluja, innostaa työttömiä työnhakuun avustuksia karsimalla sekä lisätä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa.

Kansalaiset protestoivat monissa suurkaupungeissa järjestetyissä maanantaimielenosoituksissa Agendaa vastaan. Ammattiliittojen keskusjärjestössä on myönnetty, että uudistusten kannattaminen oli virhe.

Köyhyysloukko uhkaa

Saksan arvioidaan selvinneen talouslamasta muita EU-maita paremmin nimenomaan uudistusohjelmansa ansiosta. Rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja köyhyyttä se ei ole pystynyt pienentämään.

Yhä useampaa saksalaista uhkaa OECD:n arvion mukaan köyhyysloukku. Vaikka työttömien osuus työvoimasta on pudonnut virallisissa tilastoissa 6,3 prosenttiin, niin se ei tarkoita, että ihmisillä olisi sellainen työ, josta saamallaan palkalla pystyisi elättämään itsensä ja perheensä.

Saksan taloustutkimusinstituutti DIW arvioi saksalaisten yhteisen omaisuuden arvoksi 6 000 miljardia euroa. Se jakautuu epätasaisesti. Rikkain kymmenys omistaa 60 prosenttia kaikesta omaisuudesta. Viidennes ei omista yhtään mitään. Seitsemällä prosentilla ovat velat omaisuutta suuremmat.

Eniten varallisuuttaan ovat menettäneet DIW:n mittausten mukaan työttömät. Ennen kymmenen vuoden takaista työttömyyskorvausuudistusta työttömäksi joutuneen netto-omaisuus oli keskimäärin 30 000 euroa, nyt 18 000 euroa.

Uudistuksen keskeisiin ideoihin kuuluu, että pitkäaikaistyöttömän on käytettävä ennen avustuksen saamista ensin oma omaisuutensa ja myytävä takaisin myös mahdollinen yksityinen eläkevakuutuksensa.

Pitkäaikaistyöttömät osoittivat mieltään Saksan parlamentin edessä Berliinissä lokakuussa 2013.
Pitkäaikaistyöttömät osoittivat mieltään Saksan parlamentin edessä Berliinissä lokakuussa 2013.Kay Nietfeld / EPA

Apua toivotaan minimipalkkalaista

Paritätische Wohlfahrtsverband ja monet muut saksalaiset sosiaalijärjestöt muistuttavat, että kehutulla ”Saksan mallilla” on myös synkkä puolensa.

Vaikka talous on kasvanut, velanotto vähentynyt ja työttömyys pienentynyt, niin työtä ei ole tullut lisää, vaan se jaetaan nyt vain eri tavalla. Kokopäivätöitä on pilkottu osa-aikatöihin. Pätkä- ja vuokratyöläisten määrä on kasvanut.

Noin kahdeksan miljoonaa saksalaista joutuu turvautumaan sosiaaliapuun selviytyäkseen välttämättömimmistä menoistaan.

Kuvaavia muutokselle ovat minityöt. Kaupoissa, hotelleissa ja ravintoloissa ja muilla palvelualoilla etsitään jatkuvasti työntekijöitä työsuhteisiin, joista maksetaan kuukaudessa 400 - 450 euroa. Tulo on verovapaata, mutta siitä ei kerry myöskään eläkettä, jos työntekijä anoo siitä vapautuksen. Työnantaja maksaa omat osuutensa sosiaaliturvamaksuista.

Saksassa astuu tammikuussa 2015 voimaan laki 8,50 euron minimituntipalkasta. Liittokansleri Angela Merkelin johtama mustapunainen hallituskoalitio toivoo sen supistavan sosiaaliapua tarvitsevien määrää.

Se ei koske alkuvaiheessa kuitenkaan alaikäisiä, sesonkityöläisiä, lehdenjakajia eikä sellaisia aloja, joilla on sovittu työehtosopimuksella alhaisemmasta palkasta. Poikkeuksen muodostavat myös työtä saaneet pitkäaikaistyöttömät, joille ei tarvitse maksaa minimipalkkaa ensimmäisen puolen vuoden aikana.