"Ruuan syömisessä tärkeintä on kokonaisuus" – terapeutti tarjoaa "tietoista syömistä" laihdutuskuurin tilalle

Ravitsemusterapeutin mukaan tietoinen syöminen on jalkautumassa myös suomalaiseen ravitsemusneuvontaan. Siinä tarkoituksena ei ole rajoittaa ruuan syömistä, vaan keskittyä siihen, miltä ja missä nälkä tuntuu.

Kotimaa
Pullia kaupan irtomyyntipisteessä.
Jyski Lyytikkä / Yle

Tiukkojen ruokavalioiden ja ruuasta kieltäytymisen tilalle on tullut Suomeenkin uusia vaihtoehtoja painonhallintaan ja terveelliseen elämään. "Mindful eating" eli tietoinen syöminen keskittyy siihen, mitä monet laihdutuskuurit välttävät: ruuan kokonaisvaltaiseen syömiseen.

Kuopiolainen laillistettu ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kertoo, että alun perin zen-buddhalaisuuden ajatukseen perustuva Mindful eating keskittyy ruuan syömiseen rauhallisesti kaikilla aisteilla. Tietoisessa syömisessä puhutaan "silmän, nenän, suun ja vatsan nälästä".

– Jos esimerkiksi silmän nälkä on vahva, saattaa tulla syöneeksi, kun ruokaa on tarjolla. Tuoksu puolestaan voi houkutella syömään hyvältä tuoksuvan pullan, vaikka olisi jo kylläinen. Tärkeintä on oppia tunnistamaan, millainen nälkä on. Katsetta täytyy kääntää sisäänpäin: onko minulla nyt oikeasti vatsanälkä, tarvitsenko ruokaa vai onko kyse vain hyvästä tuoksusta, Kauppinen kertoo.

Vahvat mielikuvat rajoittavat syömistä

Tietoisessa syömisessä ruokavaliota tarkastellaan kuunnellen omaa kehoa, ei yleisiä ruokavaliosuosituksia. Monilla ihmisillä on Kauppisen mukaan liian tiukka ajattelutapa siitä, mitä pitää ja kannattaa syödä. Se voi lopulta kääntyä itseään vastaan.

– Meillä on vahvat mielikuvat siitä, mitkä ruuat ovat terveellisiä ja hyväksyttyjä syödä. Vaikka keho sanoisi vuosia, ettei ruisleipä tee oloa hyväksi, emme usko sitä, vaan jatkamme syömistä, koska tiedämme sen olevan terveellistä. Myös aamupäivällä iskevää nälkää emme usein usko. Ajattelemme, ettei siihen aikaan voi olla nälkä. Elimistö voi tarvita toisena päivänä enemmän energiaa kuin toisena.

Vaikka keho sanoisi vuosia, ettei ruisleipä tee oloa hyväksi, emme usko sitä.

Maare Kauppinen

Kauppinen ohjeistaa, että tietoista syömistä voi harjoitella rauhoittumalla kunnolla ennen ruokailua. Rentoutumista voi tehdä sulkemalla silmät ja hengittämällä hetken aikaa rauhallisesti sisään ja ulos.

Tarkoituksena on Kauppisen mukaan saada keho rentoutumaan ja vastaanottamaan ruokaa. Lisäksi ruokaa tulisi tutkailla katselemalla, kokeilemalla ja haistelemalla. Tietoisen syömisen tarkoituksena on selvittää, millainen nälkä on.

– Lapset ovat tässä äärimmäisen hyviä. He pyörittelevät ja katselevat ruokaa, mutta aikuiset ovat jotenkin jämähtäneitä. Meille tuputetaan jo pienestä asti ajatusta, että ruualla ei saa leikkiä, vaikka ruokaa tulisikin maistella ja haistella ennen varsinaista syömistä. Ruokaa ei tarvitse rajoittaa, kun kuuntelee kehoaan ja lopettaa syömisen, kun on kylläinen olo.

Lohtusyöminen lähtee lapsuudesta

Kauppinen neuvoo tutkiskelemaan aina ennen syömistä, missä nälkä tuntuu. Monille on tuttua esimerkiksi tunteisiin kuten suruun syöminen – Kauppinen puhuu tällöin sydämen nälästä.

Myös stressi, nälkä ja väsymys on usein vaikea erottaa toisistaan. Väsymykseen tai suruun syöminen juuntaa juurensa Kauppisen mukaan lähes aina lapsuuteen.

Hyvällä muistolla alkaa lohduttaa omaa suruaan.

Maare Kauppinen

– Tietyt ruuat lohduttavat tai rauhoittavat oloa. Lapsuudessa vanhemmat ovat voineet antaa karkkia, jos olo on ollut murheellinen. Myös positiivisista kokemuksista voi tulla lohturuokaa. Esimerkiksi äidin leipomien pullien tuoksu perjantaisin saattaa siirtyä aikuisuuteen ja hyvällä muistolla alkaa lohduttaa omaa suruaan.

Tietoinen syöminen on osa Suomessakin yleistä rentoutus- ja stressinhallintatapaa Mindfullnessia. Kokonaisvaltaisessa kehon ajattelussa pyritään elämään hetkessä ja päästämään irti sisäisestä ohjauksesta.

– Omalla kohdalla rentoutuminen tapahtui syömisen kanssa, kun tajusin, että kaikkea saa syödä eikä tarvitse pelätä onko ruoka terveellistä vai ei. Kyse on syömisestä kokonaisuutena. Yleensä ongelmana on se, että kun syömme, keskitymme muuhun kuten lehtien lukemiseen tai puhelimen selaamiseen. Silloin ei huomaa kylläisyyttä tai osaa nauttia ruuasta.