1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Ekonomisti: Kreikka pysyy eurossa

Kreikan poliittinen kriisi jää paikalliseksi ja maa pysyy eurossa kovista puheista huolimatta, uskoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. Hänen mielestään edessä on kuitenkin pitkähkö epävarmuuden jakso ja todennäköisesti myös velkojen leikkaus.

Kuva: Jens Buettner / EPA

Kreikan ajautuminen uusiin parlamenttivaaleihin oli sijoittajille iso pettymys. Syksyn aikana oli kasvanut usko siihen, että Kreikka olisi pääsemässä vihdoin kasvu-uralle taloudessaan.

– En näe vielä Kreikan eroa eurosta, mutta kyllä tässä epävarmuus lisääntyy ja optimistiset kuvat tulevasta talouskasvusta ja paremmista ajoista saavat nyt kolauksen. Investointeja lykätään ja katsotaan, minkälainen hallitus sieltä Kreikkaan saadaan, arvioi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Kreikalle oli ennustettu peräti kolmen prosentin talouskasvua ensi vuodelle monta vuotta jatkuneen säästökuurin jälkeen. Pian äänestyksen jälkeen pörssikurssit laskivat useita prosentteja ja Kreikan valtionlainan korko lähti nousuun. Korko oli iltapäivällä noin 8,8 prosenttia.

Valtionlainan markkinakorolla ei Kreikan kohdalla ole juuri merkitystä, sillä liki kaikki Kreikan velka on otettu euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n tukipakettien kautta. Uhkaukset siitä, että velkoja leikattaisiin rajusti, aiheuttaisivat tietenkin tappioita myös Suomelle.

– Suomeltakin jäisi velkoja saamatta, mutta ei siitä euron kriisi varsinaisesti tulisi takaisin. Kreikka nähdään nyt selvästi omana tapauksenaan. Vaikka Kreikassa tulisi nyt pitkäkin epävarmuus ja velkoja jouduttaisiin leikkaamaan, niin kyllä kriisi pysyisi Kreikan rajojen sisäpuolella, uskoo Kangasharju.

Kreikan ajautuminen poliittiseen kriisin juuri nyt aiheuttaa lisämietintää myös Euroopan keskuspankissa. EKP:n uskotaan aloittavan valtionlainojen osto-ohjelman ensi vuoden alkupuolella. Etenkin Saksa on kuitenkin asettunut voimakkaasti vastustamaan sitä, koska näkee siinä enemmän riskejä kuin hyötyjä.

– Kyllä Euroopan keskuspankki pitää huolen siitä, että sen oma riskitaso ei nouse kohtuuttomasti. On melkoinen tasapainoilu löytää sellainen valtionlainojen osto-ohjelma, joka auttaisi Euroopan kasvunäkymiä kuitenkaan nostamatta liikaa EKP:n omaa riskipitoisuutta, sanoo Aki Kangasharju.

Kreikan valtionlainojen korko oli syyskuun alussa tänä vuonna vain neljä prosenttia. Korkeimmillaan korko on ollut yli 30 prosenttia.