Villisti lisääntyvä supikoirakanta verottaa muita pikkunisäkäslajeja

Metsäjänisten määrä on pienentynyt Hämeessä jo parikymmentä vuotta. Samoin jostakin syystä kettu näyttää vähentyneen. Viime talvena piennisäkkäiden laskentaolot olivat kehnot, joten tälle talvelle odotukset on suuret – nyt riistakannoista saa luotettavamman arvion. Yksi suunta on kuitenkin selvä; supikoiran tehokas ja huolestuttava lisääntyminen.

Kotimaa
Supikoirat istuvat yöllä pesän läheisyydessä.
Vihtori Koskinen / Yle

Pienten nisäkkäiden saalismäärissä tai kannan arvioissa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia Hämeessä. Metsäjänisten määrä on pienentynyt 2000-luvun mittaan. Samoin jostakin syystä kettu näyttää vähentyneen, ehkä ilveksen yleistymisen myötä.

Viime talvena jäniksen, ketun, metsäkanalintujen, näädän ja monen muun lajin määrä näytti pudonneen, mutta se saattaa johtua Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen riistapäällikön Jyri Rauhalan mukaan huonoista laskentaolosuhteista. Niinpä tuleva talvi näyttää, miten pienten nisäkkäiden kannat voivat. Yksi suunta on kuitenkin selvä; supikoiran huolestuttava lisääntyminen.

– On jännittävä nähdä, miten talvella tulee lunta. Lumi ratkaisee aika paljon, miten hyvin onnistuvat jälkien perusteella tehtävät riistalaskennat, Rauhala kertoo.

Viime talvelta erilaisten pikkunisäkkäiden kannat näyttivät yleisesti laskua. Osittain se saattoi johtua juuri huonolumisesta talvesta.

Lumi ratkaisee aika paljon, miten hyvin onnistuvat jälkien perusteella tehtävät riistalaskennat.

Jyri Rauhala

– Tämä talvi ehkä näyttää, oliko pudotus talven laskentaoloista kiinni vai ovatko nisäkäskannat todella pienentyneet. Tietenkin villisti leviävää supikoiraa lukuun ottamatta.

Alkutalven harvoilla lumikeleillä ulkoilijat yrittivät pitää silmällä muun muassa jäniseläinten, oravien ja muiden metsän asukkien jälkiä, mutta hiljaiselta on näyttänyt.

– Riippuu siitä, missä liikkuu, sanoo Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala. Eläinten määrä vaihtelee paljon kunnittain ja kylittäin.

Hirvikannat ovat tarkassa seurannassa, entä pienemmät otukset?

Pienriistalajien osalta nähtävissä monenlaiisia muutoksia, ja aikasarjoissahan näkyy muutoksia sekä saaliissa että kannanarvioissa. Jos nyt puhutaan näistä Etelä-Hämeen alueen tavallisista lajeista, niin niiden osalta ei ole viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut kannanarvioissa mitään mahdottomia muutoksia.

Metsäjäniksen kannanarviot ja saaliit ovat olleet vähän laskevassa trendissä.

Jyri Rauhala

– Toki muutamien lajien kohdalla on näkyvissä muutoksia. Esimerkiksi metsäjäniksen kannanarviot ja saaliit ovat olleet vähän laskevassa trendissä, mutta senkin kohdalla löytyy silti parempiakin vuosia ihan tältäkin kymmenluvulta.

Rauhalan mukaan muitakin trendejä näkyy kolmiolaskennoissa. Muun muassa kettuindeksien lasku viimeisten vuosien aikana - sitä ei tiedetä mistä se johtuu, sillä kettusaaliissa ei ole paljon muutoksia, mutta on arveltu, että runsastunut ilveskanta on pitänyt kettukannan kurissa.

Supikoira lisääntyy tehokkaasti ja on myös tehokas ravinnon hankkija.

Jyri Rauhala

Jyri Rauhala on kuten sanottu eniten huolissaan supikoiran vaikutuksesta muuhun lajistoon. Supikoira lisääntyy tehokkaasti ja on myös tehokas ravinnon hankkija. Se löytää maastosta vainunsa avulla niin jäniksenpojat kuin linnunpesätkin ja verottaa perinteisiä metsien lajeja.

– Supin suihin menevät niin metsämiestä kiinnostavat riistalinnut kuin suojellut ja uhanalaisetkin lajit, harmittelee riistapäällikkö Jyri Rauhala.