Tutkija: Tuomioja jakaa keskustelijat vuohiin ja lampaisiin

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) jakaa tutkijoita vuohiin ja lampaisiin ja yrittää säädellä aiheita, joista saa ja joista ei saa keskustella, hämmästelee puolustusministeriön entinen ylijohtaja ja nykyinen Viron puolustusasiain tutkimuslaitoksen tutkija Pauli Järvenpää. Keskustelu virisi Ulkopolittiisen instituutin tutkijan Helsingin Sanomiin tekemän kirjoituksen jälkeen.

Kotimaa

Suomessa käyty keskustelu Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoituksesta hämmentää Suomenlahden toisella rannalla.

– Näkyy kehkeytyneen tyypillinen suomalainen keskustelu siitä, saako keskustella vaiko ei. Eikä siitä, mikä keskustelun sisältö pitäisi olla, tutkija Pauli Järvenpää sanoo Yle Radio Suomen Ajantasan haastattelussa.

Viron puolustusasiain tutkimuslaitoksen tutkija katsoo, että osa keskustelijoista haluaa jopa rajoittaa tutkijoiden oikeuksia sanoa mielipiteitään. Moitteita puolustusministeriön entinen ylijohtaja antaa muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) suuntaan.

– Meillä tuntuu usein olevan tapana se, että hyvin korkealta taholta, aika usein nykyinen ulkoministeri näyttää jakavan keskustelijoita ikään kuin vuohiin ja lampaisiin. Joistakin asioista saa keskustella ja joistakin ei.

Kuvakaappaus Charly Salonius-Pasternakin kirjoituksesta Hs.fi -nettisivuilla 29. joulukuuta 2014.
Kuvakaappaus Charly Salonius-Pasternakin kirjoituksesta Hs.fi -nettisivuilla 29. joulukuuta 2014. Yle Uutisgrafiikka

Järvenpään mukaan Salonius-Pasternak tekee meille jopa palveluksen siinä, kun hän tuo esille erilaisia skenaarioita ja mahdollisuuksia. Samalla Järvenpää muistuttaa, että tutkijalla ei ole pelkästään oikeus, vaan jopa velvollisuus esittää mielipiteitään.

– Sitten voidaan erilaisilla vasta-argumenteilla kaataa näitä skenaarioita, joita Charlykin on rakennellut.

Järvenpään mukaan on tutkija on oikeutettu mielipiteisiinsä, eikä niitä voi lähteä suitsimaan.

– On se aika erikoista, että tutkijan pitää olla peloissaan siitä, millä tavalla sanansa asettaisi, että kaikki ne hyväksyisivät.

Samalla Järvenpää muistuttaa, että Nato-maa Virossa tutkijoita jopa patistetaan esittämään erilaisia vaihtoehtoja ja skenaarioita.

– Täällähän debatti on hyvin vahvaa ja monipuolista ja valtion johto suorastaan työntää meitä ja antaa mahdollisuuden olla eri mieltä.

Charly Salonius-Pasternak kirjoitti maanantain Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (siirryt toiseen palveluun), että"Suomessa ajatellaan yleisesti, että maahamme voitaisiin kohdistaa sotilaallista voimaa vain, jos lähialueilla käytäisiin laajamittaista sotaa."

Viimeisimmässä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevässä valtioneuvoston selonteossa (siirryt toiseen palveluun) asia muotoiltiin näin: "Suomi voi joutua painostuksen tai voimankäytön kohteeksi yleiseurooppalaisessa tai alueellisessa kriisissä."

"Venäjän viimeaikaisten toimien vuoksi tätä olettamaa on arvioitava uudelleen. Ennakoitavissa on skenaarioita, joissa Suomi olisi ensimmäinen ja siinä vaiheessa ainoa Itämeren alueen maa, johon sotilaallinen isku kohdistettaisiin", Salonius-Pasternak kirjoittaa,

Kirjoitusta on kommentoitu paljon. Osa kommentoijista oli sitä mieltä, että tutkijan olisi pitänyt jättää kirjoittamatta se, minkä kirjoitti.