Aino-Kaisa Saarinen: "Kun saisin itseni hengästymään Tour de Skillä"

Pitää ottaa varovasti, vaikka menohalu on kova, sanoo Tour de Skihin kotonaan Hollolassa valmistautuva Aino-Kaisa Saarinen. Olympiamitalit saavuttanut ja syksyllä jalkansa loukannut Saarinen toivoo saavansa viikonloppuna starttaavassa kisassa kropastaan kaiken irti.

urheilu
Aino-Kaisa Saatinen joulukuussa 2014
Niko Rönkkö / Yle

Syksyllä jalkansa loukannut Aino-Kaisa Saarinen on kuntoutunut omien sanojensa mukaan hyvin. Jalassa ei enää tunnu jäykkyyttä, mutta muita pieniä ongelmia on ollut, sanoo Saarinen.

– Pientä kipuilua on ollut, kun harjoittelu aloitettiin. Pitää ottaa varovasti, vaikka menohalu on kova ja haluaisin saada muiden tasoa kiinni. Tällä hetkellä haastavinta on saada hermotus toimimaan kunnolla, jotta saan vauhtia ja rentoutta. Sillä se ero kärkeen pienenee.

Saarinen aikoo osallistua viikonlopun Tour de Skissa kaikille matkoille, mutta pääpaino on perinteisen puolella. Vapaamatkat ovat välipaloja, Saarinen sanoo.

– Toivoisin, että saisin itseni hengästymään ja kunnolla hapoille, jotta saisin kropan auki. Sitä en ole vielä saanut tällä kaudella itsestäni irti.

Tällä hetkellä haastavinta on saada hermotus toimimaan kunnolla, jotta saan vauhtia ja rentoutta. Sillä se ero kärkeen pienenee.

Aino-Kaisa Saarinen

Hollolassa joulua ja uutta vuotta viettävä Saarinen uskoo, että joululoman aikana ero norjalaiskärkeen on pienentynyt. Omat viimehetken valmistelut hän tekee tutuissa maisemissa Hollolassa.

– En usko, että norjalaisten vauhti on hiipunut, mutta luulen, että muut ovat parantaneet vauhtia. Jonkin verran pystytään varmasti lyömään kiilaa ja ero kärkeen kaventuu.

Kaksi mitalia ja kipeä jalka

Kuluva vuosi on ollut Saariselle jännittävä ja loukkaantumisen lisäksi vuoteen on mahtunut myös kaksi hopeamitalia Sotshin olympialaisissa.

– Piti tehdä paljon töitä kahden mitalin ja hienojen sijoitusten eteen. Onnistuin oikealla hetkellä, ja se oli kyllä iso palkinto useammalta vuodelta. Urani yksi hienoimpia hetkiä, ehdottomasti.

Saarinen viettää vuodenvaihteen kotona viikonloppuna alkavaan koitokseen valmistautuen. Lupauksia hän ei osaa antaa.

– Toivon, että ensi vuosi olisi terveempi, eikä sattuisi onnettomuuksia. En minä oikeastaan muuta uskalla tai halua itseltäni toivoa.