Joka kolmas suomalainen pyllähtää talviliukkailla – tapaturmista miljoonakulut vuosittain

Liukastumista ei pidetä yhtä vakavana riskinä kuin esimerkiksi liikenneonnettomuuksia, vaikka talvisin kaatumisia sattuu kymmenille tuhansille. Liukkaudesta varoittavat tekstarit on koettu hyväksi avuksi pääkallokelien ennakoinnissa.

terveys
Nainen liukastelee jäällä.
Meeri Niinistö / Yle

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan talviaikana ulkona liukastumisen takia loukkaantuu joka kuukausi noin 20 000 ihmistä.

Vuosien varrella on laskeskeltu, että liukastumisista aiheutuu 420 miljoonan euron kustannukset muun muassa vakuutusten, sairaanhoidon kulujen ja sairauspoissaolojen myötä.

Silti liukastumisvaaraan ei suhtauduta yhtä vakavasti kuin vaikkapa liikenteen vaaroihin, ihmettelee tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta.

– Kaatumisten vakavuutta ei pitäisi vähätellä, koska siinä tapahtuu usein murtumia, esimerkiksi lonkka- ja rannemurtumia.

Tapaturmien ehkäisyn yksikön päällikkö Pirjo Lillsunde Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta korostaa niin ikään, että liukastuminen on vakava riski.

– Kaatumiset, putoamiset ja liukastumiset ovat yleisin tapaturmainen kuolinsyy. Liukastumisissa kuolee 10-20 henkilöä vuosittain. Liukkaalla ulkokelillä tapahtuneet kaatumiset eivät aiheuta paljon kuolemantapauksia, mutta arvioidaan, että joka kolmas suomalainen liukastuu talvisaikaan.

Liukkaalla kelillä pyllähtelevät muutkin kuin hauraat vanhukset. Onnettomuuksia sattuu paljon työmatkoilla.

– Luunmurtumia, nivelten sijoiltaan menoja, vakavimmillaan aivovammoja, lonkkamurtumia ja kaularangan murtumia, joista voi olla elinikäisiä seurauksia, luettelee Pirjo Lillsunde liukastamisen mahdollisia seurauksia.

Hyvät jalkineet ja varovaisuus pitävät pystyssä

Liukastumisia ehkäisee tietysti katujen ja pihojen hyvä hoito ja hiekoitus, mutta tärkeää on oman järjen käyttö ja oikea varustus.

– Huomioidaan jalankulkusää, että nyt on oltava erityisen varovainen tällaisella kelillä, ja että kengät ovat asianmukaiset. Tärkeää on myös huolehtia omasta fyysisestä kunnostaan. Kehonhallinta, lihasvoima ja tasapaino ovat tärkeitä, ohjeistaa Pirjo Lillsunde Terveyden ja hyvinvoinnin laitokslta.

Liukkaasta säästä olisi tarpeen myös tiedottaa mahdollisimman näkyvästi ja kuuluvasti, toivoo Lillsunde.

Kaatumiset, putoamiset ja liukastumiset ovat yleisin tapaturmainen kuolinsyy. Liukastumisissa kuolee 10-20 henkilöä vuosittain.

Pirjo Lillsunde

– Jalkineteollisuudessa ja markkinoinnissa tämä on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle, huomauttaa Juha Valtonen Liikenneturvasta.

Liikenneturvan vuonna 2013 tekemässä kyselytutkimuksessa joka toinen vastaaja kertoi ottavansa aina tai usein liukkaan kelin huomioon valitessaan kenkiä. Noin 15 prosenttia vastanneista kuitenkin kertoi, ettei koskaan välitä liukkaudesta kenkävalintojen yhteydessä.

Tekstiviesti varoittaa pääkallokelistä

Kuudessa kaupungissa on käytössä liukkaan kelin tekstiviestivaroitus. Kuluvana talvena on ollut jo monta liukasta päivää, sillä varoituksia on lähtenyt esimerkiksi Lahdessa jo kuusi kertaa.

– Tämä on ollut haasteellinen talvi, kun tielämpötila heittelee nollan molemmin puolin ja jäätymisiä tulee monta kertaa, kertoo palvelupäällikkö Tiina Talja varoitusviestejä hoitavasta Palvelukeskus PANUsta.

Esimerkiksi Lahdessa on nyt 2 184 varoitustekstien vastaanottajaa. Eniten tekstareiden tilaajia on Oulussa, jossa liukkaudesta saa varoituksen puhelimeen 2 705 vastaanottajaa.

Viime talvikauden aikana varoituksia annettiin kaupungista riippuen 3-15 kertaa ja viestejä lähti matkaan yhteensä reilut 90 500 kappaletta.

Jos esimerkiksi joka tuhannes näistä viesteistä esti vakavan liukastumisonnettomuuden, yhteiskunta säästi viime talvena 900 000 euroa. Liukkaudesta varoittavat tekstiviestipalvelun kehittänyt SVA-konsultointi on arvioinut, että varoitukset voisivat estää kymmenen prosenttia onnettomuuksista.

– Etenkin vanhukset, paljon ulkoilevat ja työmatkapyöräilijät ovat kokeneet palvelun hyväksi, kertoo Tiina Talja palautteesta.

Lauhtuminen liukastaa tiet

Ilman lämpeneminen liukastaa jalankulku- ja ajoväylät nopeasti.

– Pahinta on, jos tulee vesisadetta lumen ja jään päälle tai jos sataa puuterilunta jään päälle, jolloin jäätä ei näe, kertoo Yleisradion meteorologi Anne Borgström.

Borgström varoittaa myös mustasta jäästä, joka syntyy kun maa on kylmä ja sen päälle tuleva kosteus muuttuu jääksi. Hänen mukaansa sillat ja rampit ovat usein jäisempiä kuin muut tieosuudet, sillä ne eivät lepää eristävää maata vasten.