1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kuopio jättää suurimman maitokaupungin tittelin sivuosaan – "Ei kannata korostaa liikaa"

Kuopio saa uuden superlatiivin, kun siitä tulee Maaninka-liitoksen ansiosta Suomen suurin maidontuottajakaupunki. Maitokeskuksen statusta pidetään hyvänä lisänä vahvuuksien listalle, mutta sen ympärille ei Kuopion mainetta aiota alkaa rakentaa.

Kotimaan uutiset
Lypsyrobotti ottaa maitoa lehmän utareista
Toni Pitkänen / Yle

Kuopion siirtyminen kärkeen Suomen suurimpien maidontuottajakuntien listalla ei vaikuta suuresti kaupungin markkinointiin. Maaningan liityttyä Kuopioon kaupungin maidontuotanto nousee toukokuussa julkistettujen vuosien 2013–2014 tilastojen mukaan 55,3 miljoonaan litraan vuodessa, mikä on miljoona litraa enemmän kuin Kokkolassa.

Suomen suurimman maitokaupungin asema ilahduttaa Kuopion kaupungin markkinointijohtajaa, mutta markkinoinnin kärjeksi ei hän usko siitä olevan.

– Ei sitä varmaan nosteta yksittäisenä asiana, mutta kokonaisuudessa, jossa muutenkin pohditaan tätä Kuopion alueen monipuolisuutta, siinä yhteydessähän tämä on ihan kiinnostava tieto, Kirsi Soininen toteaa.

Soinisen mukaan elintarviketuotanto ja -tutkimus ovat Kuopiolle niin kutsuttuja ylivoimatekijöitä, joita kaupungissa halutaan korostaa muun muassa hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuusosaamisen lisäksi. Tällä hetkellä Kuopion aluetta markkinoidaan Tahko-Kuopio-kärjellä.

– Allekirjoitus säilyy varmasti tuona, Soininen muotoilee.

Puhdas ruoka vielä uutta paikkabrändien kärjessä

Paikkabrändäyksen Suomeen tuonut, sitä 15 vuotta tutkinut ja yrityksille brändäystyötä tehnyt tohtori Seppo Rainisto pitää Kuopiolle siunaantunutta titteliä myönteisenä bonuksena. Kuopionkin kanssa tekemisissä ollut Rainisto näkee, että kaupungilla saa olla laajalti erilaisia vahvuuksia, ja perusasioiden, kuten ruoan tuotannon, on hyvä olla mukana.

Maitokaupungin titteliä kannattaisi kuitenkin käyttää harkiten Kuopiossa, jossa on myös esimerkiksi vahvaa high tech -osaamista.

Ei sitä kannata hyödyntää liikaa korostaen, se haisee jo hölmöltä, mutta osana palettia tämä on tosi hieno juttu.

Seppo Rainisto

– Ei sitä kannata hyödyntää liikaa korostaen, se haisee jo hölmöltä, mutta osana palettia tämä on tosi hieno juttu, Rainisto toteaa.

Rainiston mukaan Suomessa on vasta parinkymmenen vuoden ajan ylipäätään ajateltu, että kunnilla voi olla oma brändi. Puhdas luonto ja ravinto on otettu yhdeksi vahvuudeksi myös koko Suomen maabrändityössä, mutta läpilyöminen on hidasta, sillä maa ja markkinointibudjetit ovat pienet.

– Kaikki vie oman aikansa. Tarvitaan monen vuoden systemaattinen työ, eikä sitä tehdä mainonnan keinoin propagandalla vaan toiminnalla. On uskottava, että se stoori siitä vahvistuu.

Ruoka maakunnan tuleva tukipilari

Maakuntajohtaja Jussi Huttunen on Soinisen ja Rainiston kanssa kanssa samaa mieltä siitä, ettei maidontuotanto yksinään voi olla pääajatus, jolla Pohjois-Savoa tehtäisiin tunnetuksi.

– Ei puhuta lehmäkaupungeista ja -maakunnista, mutta se mikä on tärkeää, on ruokaturvallisuus ja ruokaosaaminen.

Ei puhuta lehmäkaupungeista ja -maakunnista, mutta se mikä on tärkeää, on ruokaturvallisuus ja ruokaosaaminen.

Jussi Huttunen

Elintarviketuotantoa ja siihen liittyvää tutkimusta sekä opintoja halutaan tukea maakunnassa lähivuosina vankasti, koska siinä nähdään mahdollisuuksia muun muassa viennin kasvattamiselle.

– Nyt on tarkoitus siirtää vastuuta ja rahoitusta yrityksille, niille, jotka hyötyvät tästä positiivisesta mielikuvasta, Huttunen sanoo.

Iskulauseet "Tärkeilyvapaa alue" tai "Odottamattomia kohtaamisia" voisivat maakuntajohtajan mukaan toteutua myös ruoantuotantoa ajatellen.

– Voisi olla vaikkapa niin, että ihmiset saavat odottamattoman hyvää ja maukasta ruokaa ja löytävät työtä sekä toimeentuloa maaseutuammatteista, Huttunen pohtii.

Lue seuraavaksi