Presidentti Niinistö linjasi uudenvuodenpuheessaan: Suomen paikka on lännessä

Ukrainan kriisin aiheuttama jännite heijastuu presidentti Niinistön mukaan myös Suomen lähialueille.

politiikka
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ukrainan kriisi on presidentti Sauli Niinistön mukaan tuonut sodan takaisin Eurooppaan ja johtanut uudenlaiseen lännen ja Venäjän vastakkainasetteluun. Uudenvuodenpuheessaan Niinistö korosti, että keskusteluyhteys Venäjään on tärkeä, mutta Niinistön mukaan Venäjä tietää hyvin, että Suomi on ja pysyy osana länttä.

Suomen linja Ukrainan tapahtumissa on presidentti Niinistön mielestä ollut alusta alkaen selkeän johdonmukainen. Suomi tuomitsi Venäjän suorittaman laittoman Krimin valtauksen heti sen tapahduttua ja Suomi on tuominnut Venäjän toiminnan Itä-Ukrainassa.

Niinistön mukaan kaikki tämä on tehty yhdessä EU:n kanssa, mutta myös suoraan omissa yhteydenpidoissa Venäjään.

– Me tuomitsemme laittomat aluevaltaukset, laittomat voimankäytöt ja yritykset rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta. Sellainen toiminta tuo mukanaan vain vaaraa ja jännitteitä kaikkialle.

– Jos valta onkin joskus kasvanut kiväärin piipusta, niin enää sieltä kasvaa vain kaaos, Niinistö kuvaili.

Suomi hakee ratkaisuja konfliktiin

Ukrainan kriisin aiheuttama jännite heijastuu presidentti Niinistön mukaan myös Suomen lähialueille, vaikka emme uhattuina olekaan.

Niinistö sanoi, että Suomi tukee ja hakee toimia ratkaisun löytämiseksi. Ukrainalle rauhan ratkaisu on välttämätön, ja Niinistön mukaan kaikille on yhtä välttämätöntä katkaista lännen ja Venäjän vastakkainasettelun kierre.

Niinistö muistutti, että Venäjä on ja pysyy Suomen naapurina.

– Olemme lähteneet siitä, että keskusteluyhteytemme säilytetään tiiviinä. Pyrimme edesauttamaan konfliktin ratkaisuyrityksiä sekä jatkamaan kaikkea sitä yhteistyötä, mikä näissä oloissa on mahdollista.

– Venäjä hyvin tietää, että Suomi on ja pysyy osana länttä, Niinistö huomautti.

Lisää rahaa puolustukseen

Presidentti Niinistö linjasi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan Suomi varmistaa oman olemisensa, johon kuuluvat suomalaisten vapaus, turvallisuus ja hyvinvointi.

– Suomen linja on aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on turvata Pohjois-Euroopan vakautta sekä toimia laajemman vastakkainasettelun lieventämiseksi. Suomella on omalla lähialueellaan tärkeä rooli, Niinistö muistutti.

Suomen haasteena on Niinistön mukaan uskottavan puolustuksen turvaaminen vastaamaan muuttunutta tilannetta ja yllättäviäkin uhkakuvia.

– Ilman tuntuvia lisäpanostuksia se ei ole mahdollista, Niinistö evästi keskustelua puolustusrahoista.

Suomelle turvaa lännestä

Turvallisuuspolitiikassa läntisistä kumppaneista Niinistö nosti pöydälle EU:n, Ruotsin ja Naton. Presidentin mukaan läntinen kumppanuus on yksi Suomen turvallisuuden pilareista.

– EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä turvallisuusratkaisu, vaikka siitä ei olisikaan puolustusratkaisuksi. On mahdotonta ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan, Niinistö totesi.

Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on Niinistön mukaan etenemässä uusiin käytännön hankkeisiin.

– Olemme vieneet myös Nato-kumppanuutemme uudelle tasolle ja jatkamme tätä työtä. Sanomattakin on selvää, että jäsenyyttä on aina mahdollista hakea, jos niin haluamme, Niinistö linjasi.

Menojen leikkauslistat esiin

Talouspolitiikassa presidentti Niinistö kannusti päättäjiä olemaan rohkeita myös omiensa edessä. Yleisesti puheissa kannetaan kyllä huolta hintakilpailukyvyn ja valtiontalouden tilasta, mutta presidentin mielestä nyt on toiminnan aika.

– Moni puhuja on päätynyt siihen, että ehdottomasti jonkun on jostain luovuttava. Pääsääntöisesti jonkun toisen kuin vaatimuksen esittäjän itsensä. Jos aidosti haluaa vaikuttaa, nyt pitää esittää, että tästä meille tärkeästä edusta me luovumme, mistä Te? Tehdä siis taas välttämättömyydestä hyve, Niinistö opasti.

Malliksi presidentti Niinistö nosti ”Liisan listan” 90-luvulta. Oppositiossa vaalivoittoa odotelleen SDP:n Liisa Jaakonsaari esitteli silloin valtion menojen karsintaehdotuksen ennen vuoden 1995 eduskuntavaaleja.

– Listan sisältö ei ollut uusi, mutta esittäjätaho kyllä. Se havahdutti monet kysymään, miksi oppositiosta kannatetaan jotain sellaista, joka on vastoin opposition välitöntä etua. Moni sitten varmaan tajusi, että välttämättömyydestä tehtiin hyve, Niinistö tulkitsi.

Paavo Lipposen hallituksen valtiovarainministeriksi Iiro Viinasen jälkeen noussut Niinistö pääsi sitten myöhemmin toteuttamaan ”Liisan listaa”.