"Missään muualla ei ole tällaisia mittasuhteita" – katso kuvat kesäiseltä Etelämantereelta

Valkoinen jäätikkö, vuorenhuippuja siellä täällä, ja sininen taivas, kuvailee Etelämantereella ilmastonmuutosta tutkiva Matti Leppäranta. Perinteistä suomalaista joulua 15 000 kilometrin päässä juhlinut ryhmä sai ensimmäisenä päivänään kokea paikallisen kesämyrskyn.

Ulkomaat
Tärkein tutkimusjärvemme, jäätikön pintakerroksessa oleva Suvivesi
Tärkein tutkimusjärvemme, jäätikön pintakerroksessa oleva SuvivesiMatti Leppäranta

Suomalainen ilmastonmuutosta tutkiva ryhmä on nyt viettänyt noin kuukauden Etelämantereella. 15 000 kilometrin päässä Aboalla mannerjäätikön luoma maisema eroaa melkoisesti kotoisesta miljööstä, kertoo lahtelainen Matti Leppäranta.

– Missään muualla ei ole tällaisia mittasuhteita. Ilma on kirkas, ja näkyvyys on äärimmäisen hyvä. Jos lähiympäristössä olisi vuoria, niin 200-300 kilometriä näkyisi varmasti. Etäisyyksien arviointi on siksi kovin hankalaa.

– Täällä on hyvin paljon taivasta. Näkyy valkoinen jäätikkö, vuorenhuippuja siellä täällä ja sininen taivas. Maisema on hyvin mieltä rauhoittava.

Jos lähiympäristössä olisi vuoria, niin 200-300 kilometriä näkyisi varmasti.

Matti Leppäranta

Ensimmäisenä päivänään tutkimusryhmä sai tuta myrskyn Etelämantereen tapaan. Lunta satoi vaakasuoraan ja tuuli puhalsi 30-40 metriä sekunnissa.

– Ei Suomessa sellaista tuulta koskaan olekaan. Sen jälkeen on ollut erinomainen sää: taivas on pilvetön, lämpötila noin -5, iltaisin vähän sumua. Täällä on kesä.

Marraskuun lopussa paikan päälle saapunut 13-henkinen kokoonpano on työskennellyt pitkää päivää muun muassa meteorologian ja järvien tutkimuksen ryhmässä. Joulua vietettiin perinteisesti, olinpaikasta riippumatta. Ryhmä pystytti muovikuusen, lämmitti saunan ja kattoi pöytään jouluaterian.

– Ympäristömääräykset ovat täällä tiukat, joten ilotulitteita ei uutena vuotena paukuteltu. Syötiin hyvin, ja nautittiin hyvistä säistä.

Pingviinejä Weddellin meren rantajäillä 300 km Aboasta.
Pingviinejä Weddellin meren rantajäillä 300 km Aboasta.Matti Leppäranta
Tutkimusjärvistämme löytynyt alkueläin.
Ripsieläin = tutkimusjärvistämme löytynyt alkueläin, osa jäätikköjärvien ekosysteemiä.Lauri Arvola
Tärkein tutkimusjärvemme, jäätikön pintakerroksessa oleva Suvivesi
Tärkein tutkimusjärvemme, jäätikön pintakerroksessa oleva SuvivesiMatti Leppäranta
Aboan sähkö tuotetaan pääosin dieselgeneraattorilla, kuvassa konepäällikkö Tapio Hyppänen
Aboan sähkö tuotetaan pääosin dieselgeneraattorilla, kuvassa konepäällikkö Tapio Hyppänen.Matti Leppäranta
Aboan vesi haetaan Nasu-telavaunulla Suvivedestä, kuvassa Aboan kokki Pekka Paarala.
Aboan vesi haetaan Nasu-telavaunulla Suvivedestä, kuvassa Aboan kokki Pekka Paarala.Matti Leppäranta
Matti Leppäranta ja prof. Lauri Arvola Basenin yläjärvellä.
Matti Leppäranta ja prof. Lauri Arvola Basenin yläjärvelläTuija Jokinen
Tutkimuasema Aboan päärakennus.
Tutkimuasema Aboan päärakennus.Matti Leppäranta