Siirtyykö Turun keskusta? Asiantuntijat vastaavat

Turun keskustan siirtyminen on aihe, josta on keskusteltu jo yli sata vuotta sitten. Kaupallisesta näkökulmasta katsoen "Turun uusi keskusta" ei vaikuta järin todennäköiseltä. Asiantuntijat kuitenkin huomauttavat, että merkitystä on myös sillä, minkä alueen turkulaiset omaksuvat kaupunkinsa keskustaksi.

Kotimaa
Turun kauppatori.
Kimmo Gustafsson / Yle

Turun keskustan näivettyminen puhuttaa. Liiketilat jatkavat autioitumistaan, ja esimerkiksi TOK on päättänyt lopettaa keskustasta kolme ravintolaansa ja supistaa tavaratalo Wiklundin toimintaa.

Oman mausteensa keskustan tulevaisuuden pohtimiseen tuo väittely toriparkista: kannattajien mukaan toriparkki toisi keskustaan kaivattua piristystä, kun taas vastustajat pitävät sitä turhana ja haluavat etsiä ratkaisua jostain muualta.

Olisiko mahdollista, että Turun keskusta sijaitsee tulevaisuudessa jossain muualla kuin nykyään? Jos niin voisi käydä, tapahtuisiko se vuosien, vuosikymmenien vai sadan vuoden päästä? Siirtyisikö keskusta korttelin verran johonkin suuntaan vai kauemmas? Yle Turku otti yhteyttä ihmismaantieteilijään ja kulttuurihistorioitsijaan ja esitti kysymyksen: voiko Turun keskusta siirtyä?

Keskustan ulkopuoliset liikekeskukset epätodennäköisiä

Ihmismaantieteen emeritusprofessori Harri Andersson muistelee, että "Turun uudesta keskustasta" on puhuttu jo ties miten pitkään. Vuosien saatossa sellaista on suunniteltu muun muassa Turun kauppasatamasta, jota kaavailtiin Turun linnan lähistölle.

– Silloin hankkeen puuhahenkilöt olivat sitä mieltä, että Turun kaupallinen keskusta tulisi siirtymään sinne ja vanha keskusta jäisi historialliseksi, vähän niin kuin Vanha Suurtori ympäristöineen. En uskonut sitä silloin, ja pidän nytkin aika epätodennäköisenä, että näin pienessä kaupungissa voisi tapahtua niin suuri muutos, Andersson sanoo.

Turun on aika vaikea tämän kokoisena synnyttää selkeitä keskustan ulkopuolisia liikekeskuksia.

Ihmismaantieteen emeritusprofessori Harri Andersson

Nyt samalle, noin 269 hehtaarin kokoiselle alueelle suunnitellaan suurta Linnakaupungin aluetta, joka kattaa osan Sataman ja Pitkämäen kaupunginosista sekä koko Iso-Heikkilän.

– Turun on aika vaikea tämän kokoisena synnyttää selkeitä keskustan ulkopuolisia liikekeskuksia. Helsingissä on Hakaniemi ja vastaavat, ja vaikka Helsinki onkin ihan erilainen kokoluokaltaan, se on kuitenkin säilyttänyt ydinkeskustan.

Turun Linnakaupunki.
Linnakaupungin aluetta.Turun kaupunki

Uusi keskusta Logomoon, Satamaan, Kupittaalle?

Jotta jostain alueesta voisi syntyä uusi Turunkeskusta, se tarvitsisi paljon vetovoimaisuutta. Ainakin periaatteessa sellaisia voisivat olla esimerkiksi juuri Satama tai Kupittaa, joiden kasvattamiseksi on tehty paljon laajoja asuinrakentamissuunnitelmia. Myös Logomon ympäristöön on suunniteltu paljon asuntoja ja toimistokeskittymiä.

Keskustaa ei voi tietyllä tavalla välttämättä suunnitella. Se syntyy pitkän ja historiallisen kehityksen tuotteena.

Ihmismaantieteen emeritusprofessori Harri Andersson

– Ne ovat potentiaalisia paikkoja, joissa keskustamaisia toimintoja voi kehittyä, ja varmasti kehittyykin. Mutta jos ajatellaan keskustan toiminnallista kokonaisuutta, sen tyyppisen toiminnan syntyminen jonnekin ei äkkiseltään tunnu Turussa mahdolliselta. Keskustaa ei voi tietyllä tavalla välttämättä suunnitella. Se syntyy pitkän ja historiallisen kehityksen tuotteena, Andersson sanoo.

Skanssin kaltaiset Turun keskustan ulkopuoliset kauppa-alueet kilpailevat voimakkaasti keskustan asiakkaista. Siksi vetovoimaisella keskustalla tulee olla historiallisia ympäristöjä, toimintoja ja virkistyspalveluja, joita ulkopuolisilla toimijoilla ei ole. Esimerkiksi Turun pääkirjasto on Anderssonin mukaan täydellisellä paikalla.

– Turistitkin tulevat suoraan keskustaan. Eivät he mihinkään ulkopuolisiin kauppakeskuksiin lähde. Tietynlaiset toiminnot, kuten kirjakaupat, ovat hyvin keskustavetoisia, mutta nekin ovat liikkuneet kauppakeskuksiin päin. Yhdysvalloissa jotkut keskustat ovat siirtyneet suurten kauppakeskusten ympäristöön, mutta en jaksa uskoa, että niin kävisi suomalaisessa yhteiskunnassa. Se tuntuisi aika mahdottomalta.

Asukkaiden karkaaminen keskustasta estettävä

Harri Anderssonin mukaan vetovoimaisuuden lisäksi kaksi muuta tärkeää tekijää määrittelevät kaupungin keskustan: saavutettavuus ja kiinteistöjen arvon muodostus.

– Toriparkkikeskustelut ja tällaiset liittyvät tietyllä tavalla saavutettavuuteen. Ne eivät liity vetovoimaisuuteen. Ei kukaan tule keskustaan siksi, että siellä on hyviä pysäköintitiloja. Täytyy olla vetovoimaista toimintaa, joka ansaitsee ne pysäköintitilat, joista keskustellaan.

Turun keskusta alkoi kehittyä kaupalliseksi keskustaksi kunnolla vasta 1900-luvun alussa.

– Keskusta ei saisi menettää vetovoimaisuuttaan. Asumisen pakeneminen kaupungin keskustasta ruutukaava-alueen ympäristöön on jotain, mitä ei saisi tapahtua. Se on esimerkki siitä, että keskustassa ei enää liiku paikallista väestöä ja siitä tulee paikka ihmisille, jotka vain käväisevät siellä.

Öinen Turun Aurajokimaisema.
Jouni Koutonen / Yle

Torin laidalta jokirantaan

Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen muistuttaa, että Turun keskusta ja sen siirtyminen pohditutti turkulaisia jo yli sata vuotta sitten. Silloin pidettiin selvänä, että keskusta siirtyy kohti satamaa ja merta. Kun Turun palon jälkeen tehtiin ruutukaava-alue, keskusta sijaitsi tuomiokirkon tienoilla. Vähitelleen keskusta alkoi kuitenkin muodostua kauppatorin ympärille.

Voihan olla, että ihmiset kokevat, että keskusta on siirtynyt enemmän joelle päin, missä ovat ravintolat ja iltaelämä.

Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen

Iso osa kaupungin vetovoimaisuudesta syntyy historiallisen kehityksen seurauksena. Olennaista on, että ihmisten täytyy omaksua jokin tietty alue keskustaksi. Tätä mieltä ovat sekä Harri Andersson että Lahtinen.

– Voihan olla, että ihmiset kokevat, että keskusta on siirtynyt enemmän joelle päin, missä ovat ravintolat ja iltaelämä. Se ehkä muuttaa ihmisten käsitystä keskustasta. Toria ei nykyään ainakaan ilta-aikaan koeta vetovoimatekijäksi, että mentäisiin nimenomaan torille tai edes laidalle viettämään vapaa-aikaa. Ei se keskusta kyllä montaa korttelia ole muuttumassa, jos se torin laidalta siirtyy jokirantaan, mutta on ihan mahdollista, että näin on käymässä, Lahtinen sanoo.

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten Turun Aurajoen rantaa ei varsinaisesti pidetty alueena, johon olisi mukava mennä viettämään aikaa. Syy on ympäristöseikoissa.

– Toisen maailmansodan jälkeen 50- ja 60-luvuilla tai vielä 70-luvullakaan jokivarsi ei ollut kovin vetovoimainen, koska joki oli niin saastunut. Nykyäänhän se on täynnä jokilaivoja ja ravintoloita. Tilanne on hyvin erilainen kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Kaupunki voi kehittyä yllättävän nopeasti – huonoon ja hyvään suuntaan

Vuosikymmenten aikana liikenneratkaisut ovat merkittävästi muovanneet Turun kaupunkikuvaa. 1800-luvulla uusi rautatieasema herätteli Humalistonkadusta kauppakadun. Myöhemmin linja-autoasemasta ja Puutorista tuli hyvin eläväisiä.

Kaupungin keskustan muovautuminen tai mahdollinen siirtyminen voi viedä kymmeniä ellei satojakin vuosia. Toisinaan asiat voivat kuitenkin muuttua yllättävän nopeasti, mistä Turun Puutori toimii esimerkkinä. 70-luvulla Puutori oli elävä ja siellä käytiin torikauppaa vielä 80-luvullakin, mutta yhtäkkiä toiminta lopahti.

– Ei siihen välttämättä mene kauan aikaa, jotta tällaista tapahtuu. Vähätori on hyvä esimerkki paikasta, joka on elävöitynyt aika lyhyessä ajassa. Kun siinä oli vielä autoliikennettä, ei siinä paljon elämää sinänsä ollut, eikä se ollut vetovoimainen paikka. Nyt kun siitä on tullut tori ja siihen on tullut ravintoloita, ei ole mennyt montakaan vuotta, kun ihmiset ovat kokeneet sen mukavaksi paikaksi, Rauno Lahtinen kertoo.

Vastaavasti olisi voinut käydä vaikkapa Varvintorille, mutta se on varsin kaukana Turun ydinkeskustasta. Varvintori on vilkkaimmillaan yleensä erilaisten tapahtumien yhteydessä.

– Olen itsekin miettinyt, miten liikenne vaikuttaa keskustan elävöittämiseen. Onko se hyvä, että on paljon autoliikennettä, tai että sitä ei ole? Kumpi luo keskustan? Tässä näyttävät menevän mielipiteet aika ristiin nykyään, Lahtinen sanoo.