1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaupunki täynnä kehitysjohtajia? Laki tekee johtoportaan sijoittamisesta kuntaliitoksissa kimuranttia

Kuopion kuntaliitoksissa kaupunkiin liittyneiden kuntien johdolle on onnistuttu löytämään uudet, korkean tason tehtävät vaikeuksitta. Jyväskylässä vuoden 2009 liitoksen tuomista uusista apulaiskaupunginjohtajan viroista luovuttiin heti, kun laki salli.

Kotimaan uutiset
Kuopion kaupunginvaltuusto
Sini Ojanperä / Yle

Kuopion ja Maaningan 1. tammikuuta toteutuneessa kuntaliitoksessa Maaningan kunnan työntekijät siirtyivät Kuopion palvelukseen. Liitos toi kuntatyöntekijöille myös viiden vuoden työpaikka- ja palkkaturvan, joka jatkuu vuodenvaihteeseen 2020 asti.

Kuopiossa kuntatyöntekijöiden suoja kattaa jo toteutuneiden yhdistymisten ja vuoden 2017 Juankoski-liitoksen vuoksi vuodet 2006–2022.

Kuntarakennelain mukaan kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden työehdot eivät saa huonontua. Siispä esimerkiksi maaninkalaisen opettajan palkka ei ainakaan saa heikentyä, kun kaupungin palkkausta muutaman vuoden kuluessa yhdenmukaistetaan.

Myös historiaan jäävän kunnan johtoportaalle pyritään etsimään liitoksessa entistä tehtävää vastaava työ uudessa kunnassa.

Jos kerralla olisi tullut neljästä viiteen kunnanjohtajaa, homma olisi ollut vaikeampi.

Heikki Helve

– Ainahan ne eivät voi olla yksi yhteen. Työehtojen huonontumisen kielto koskee sitä, kun tehtävä ja vastuut pysyvät samoina. Jos työtehtävä muuttuu ja vastuut esimerkiksi vähenevät, palkka on uuden työtehtävän mukainen, Kuopion kaupungin henkilöstösihteeri Raimo Savolainen selventää.

Johtotehtävät jatkuvat

Savolaisen mukaan Kuopioon liittyneiden kuntien johtotehtävissä olleiden uudelleen sijoittaminen on sujunut vaikeuksitta. Esimerkiksi vuonna 2011 Kuopioon liittyneen Karttulan hallintojohtajasta Heikki Vienolasta tuli Kuopion kaupunginsihteeri ja vuoden 2013 liitoksessa Nilsiän hallintojohtaja Riitta Kokkonen siirtyi talous- ja strategiapalvelujen talouspäälliköksi.

Maaningan kunnan talous- ja elinkeinojohtaja Timo Kiviluoma hoiti määräaikaisena myös kunnanjohtajan tehtävää, ja hän sai Kuopion perusturvan palvelualueen talouspäällikön pestin.

Kunnanjohtaja on siitä erityisessä asemassa, että hänen uudesta roolistaan sovitaan kuntaliitossopimuksessa. Nilsiän kaupunginjohtaja Janne Airaksinen toimii Kuopiossa konserniohjausjohtajana. Hänen palkkansa on samalla tasolla kuin kunnanjohtajanakin, vajaat 7 000 euroa kuukaudessa.

– Kuopion kohdalla on ollut se etu, että ennen liitoksia on ollut useampi vuosi aikaa pohtia, miten liittyvien kuntien johto sijoittuu, ja ne on voitu hoitaa esimerkiksi eläköitymisten kautta. Myös se on auttanut, ettei liittyviä kuntia ole ollut useampia kerralla. Jos kerralla olisi tullut 4–5 kunnanjohtajaa, homma olisi ollut vaikeampi, huomauttaa Maaningan ja Kuopion kuntaliitoksessa selvitysmiehenä toiminut, Kuopion kaupungin kehittämisjohtaja Heikki Helve.

Viiden vuoden irtisanomissuoja on ylimitoitettu eikä sellaista ole missään muualla yhteiskunnassa.

Jaakko Selin

Suoja kahlitsee

Näin kävi Jyväskylässä, jossa vuonna 2009 Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät yhteen. Ennen liitosta kaupungissa oli yksi apulaiskaupunginjohtaja, liitoksen jälkeen kolme. Vasta nyt, kun viisivuotinen työpaikka- ja palkkaturva ei ole enää voimassa, Jyväskylä on voinut uudistaa hallintoaan.

Marraskuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden seurauksena apulaiskaupunginjohtajista tulee toimialajohtajia, mutta tämä on vain pieni osa koko kaupungin hallinnon muutosta. Yt-neuvottelun organisaatio- ja johtamisjärjestelmien muutoksilla voi olla vaikutusta noin 800:n kaupungin eri palvelualueilla toimivan työntekijän työtehtäviin.

– Tämä olisi pitänyt tehdä jo vuonna 2009. Viiden vuoden irtisanomissuoja on ylimitoitettu eikä sellaista ole missään muualla yhteiskunnassa. Se on kahlitseva tekijä, kun muita keinoja ei ole voinut käyttää kuin jättää hallinnon tehtäviä täyttämättä eläköitymisen jälkeen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että suojasta pitäisi luopua, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Selin (kok.) toteaa.

Myös Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen on aiemmin kertonut pitävänsä kuntaliitoksissa uusiutuvaa työntekijöiden irtisanomissuojaa toimimattomana.

Sen sijaan Kuopion kaupungin henkilöstöpäällikkö Markku Mattila pitää irtisanomissuojaa turhana, mutta hänestä suoja ei käytännössä ole ongelma ainakaan Kuopiossa.

– Tämä johtuu siitä, että pystymme varautumaan liitokseen poistuvan henkilöstön kautta, että missään tapauksessa ylimääräistä henkilöstöä ei jää liitoksessa. Toinen joustovara on määräaikainen henkilöstö, ja ylipäätään se, että meiltä poistuu vuodessa vuodessa noin viisi prosenttia henkilöstöstä irtisanoutumisen ja eläköitymisen kautta, Mattila toteaa.

Lue seuraavaksi