Pohjois-Suomi saa uudet ja nopeammat lääkärikopterit – katveet vähenevät

Pohjois-Suomessa toimivat lääkärihelikopterit vaihdetaan uusiin isompiin ja nopeampiin koptereihin maaliskuuhun mennessä. Kainuu hyötyy uudistuksesta merkittävästi, sillä koptereiden toimintasäteet kattavat nyt koko maakunnan.

Kotimaa
Lääkärihelikopteri hallissa.
FinnHEMS Oy

Neljä uutta Eurocopter EC 145 -helikopteria ovat fyysiseltä kooltaan hiukan isompia kuin vielä käytössä olevat kopterit, eli niihin mahtuu enemmän polttoainetta ja matkustamon puolella hoitotila on avarampi. Lisäksi Pohjois-Suomen tukikohtiin Ouluun, Kuopioon ja Rovaniemelle sijoitettavat kopterit ovat 15–20 prosenttia nopeampia kuin entiset. Uusien koptereiden lentovauhti on 250–260 kilometriä tunnissa.

– Uusien lääkärihelikoptereiden hankinnassa on edellytetty, että Rovaniemen tukikohdassa toimivan kopterin on varmuudella kyettävä lentämään noin 550 kilometriä ilman tankkausta. Kuopion ja Oulun osalta edellytys on 100 kilometriä vähemmän. Uudet kopterit on mahdollista varustaa vielä lisätankilla, joka tuo noin puoli tuntia lisää toiminta-aikaa. Määräävää hankinnassa on ollut se, että esimerkiksi Kainuussa ei tule jäämään katveita eli jokainen alue pystytään peittämään jostain tukikohdasta, lääkärikopteritoimintaa Suomessa hallinnoivan FinnHEMS Oy:n toimitusjohtaja Jyri Örri kertoo.

Koptereiden toimintasäteet eivät ole vakioita, sillä lentämiseen vaikuttavat monet eri asiat. Esimerkiksi sääolosuhteet ovat merkittävä tekijä, sillä mitä korkeammalla kopteri pystyy lentämään, sitä vähemmän se kuluttaa polttoainetta.

Kainuuseen lääkärihelikopteri tulee tarvittaessa siitä tukikohdasta, joka on lähimpänä tapahtumapaikkaa. Esimerkiksi Kuopion Rissalan kopterin toimintasäde peittää maakunnan eteläiset osat. Sekä Oulusta että Kuopiosta on Kajaaniin sama 35–40 minuutin lentomatka. Mikäli lähimmän tukikohdan kopteri on hälytystehtävässä, apu tulee toisesta tukikohdasta. Lääkärihelikopterin tarpeen arvioi hätäkeskuslaitos.

Kopterit tarkoitettu ensihoidollisiin tehtäviin

Viime vuonna Kainuuseen helikopteri hälytettiin 67 kertaa, mutta määrässä ei ole mukana Kuopion tukikohdan luku. Oulun tukikohdasta kopteri nousi ilmaan kaikkiaan 1 848 ja Rovaniemeltä 1 525 kertaa. Koko maassa helikopterin vaatineita hälytystehtäviä oli noin 15 000 kappaletta.

Lääkärihelikopteri hälytetään yleensä silloin, kun kyseessä on nopeasti hoitoa vaativavakavasti sairas potilas.

Uudet kopterit on mahdollista varustaa vielä lisätankilla, joka tuo noin puoli tuntia lisää toiminta-aikaa.

– Hälytyskriteereiden laatimisesta vastaavat kunkin sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärit. Mutta yleensä on kyse joko äkkisairastumisesta tai onnettomuudesta. Tyypillisiä tapauksia ovat muun muassa aivoverenkierron häiriöt, verenkierron häiriöt, liikenneonnettomuudet tai väkivallanteot, Jyri Örri mainitsee.

Helikopterit on tarkoitettu nimenomaan ensihoidollisiin tehtäviin. Niillä ei tehdä jo hoitolaitoksiin sisään kirjattujen potilaiden kiireettömiä siirtoja toisiin laitoksiin. Lisäksi tapahtumapaikalle hälytetty kopteri ei välttämättä kyyditse potilasta sairaalaan, mikäli tämän tila on stabiili vaan potilas kuljetetaan autolla.

– Käytännössä kopterit kuljettavat sellaisia potilaita, jotka hyötyvät nopeasta kuljettamisesta. Tällaisia kuljetuksia on vuosi tasolla koko maassa 330–350 kappaletta ja niistä Rovaniemen yksikkö tekee noin 150. Lapissa tämä on aika lailla käytännön sanelema asia, koska hoitopaikka usein on Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaala ja välimatkat ovat Lapissa pitkiä. Aika usein on järkevää ottaa potilas kyytiin ja nopeuttaa koko prosessia, Örri toteaa.

Potilas kuljetetaan siihen hoitopaikkaan, mistä hän saa tarkoituksenmukaista hoitoa.

– Ensihoitohenkilöstön yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin arvioida, minne potilas kuljetetaan. Potilaan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hän pääsee heti lopulliseen hoitopaikkaan. Näin voitetaan aikaa ja parannetaan potilaan ennustetta, Örri huomauttaa.

Osa varusteltu, osaa lääkintäsisustetaan

Uudet lääkärihelikopterit otetaan käyttöön maaliskuuhun mennessä. Osa neljän kopterin laivueesta on jo varusteltu, mutta osaa vielä laitevalmistaja lääkintäsisustaa. Lisäksi Pohjois-Suomen lentotoiminnasta vastaavan Scandinavian MediCopter Ab:n on uudelleen koulutettava koptereiden miehistöjä ilma-alustyypin vaihtuessa.

Oulun ja Kuopion tukikohdissa koptereiden miehistöön kuuluvat lentäjä, lentoavustaja ja lääkäri. Lentoavustajapystyy tarpeen vaatiessa avustamaan sekä lentäjää että lääkäriä. Rovaniemellä lentäjiä on kaksi, joiden lisäksi kopteri kuljettaa kahta ensihoitajaa.

Tyypillisiä tapauksia ovat muun muassa aivoverenkierron häiriöt, verenkierron häiriöt, liikenneonnettomuudet tai väkivallanteot.

Yksi uusista koptereista on varakopteri, sillä niitä on huollettava säännöllisin väliajoin. Varakopterin ansiosta yksikään Pohjois-Suomen tukikohdista ei joudu vuoden aikana olemaan ilman kopteria.

Suomen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistama FinnHEMS Oy aloitti vuoden 2012 aikana, aiemmin lääkärikoptereista vastasivat paikalliset tukiyhdistykset. FinnHEMS:n aloittaessa sovittiin, että aloitusvaiheessa Scandinavian MediCopter sai lentää vanhalla kalustolla. Nyt siirrytään pikku hiljaa varsinaiseen sopimuskauteen, ja helikopterit vaihdetaan uusiin.

Oulun, Rovaniemen ja Kuopion lisäksi lääkärihelikoptereiden tukikohtia ovat Turku, Tampere ja Vantaa.