Harvinainen näyttely teollisuuspomoista – joukossa yllätys Albert Edelfeltiltä

Kuusankosken Taideruukissa avautuu harvinainen näyttely tänä sunnuntaina. Esillä on historiallisia muotokuvia UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista. Suurin osa teoksista ei ole koskaan ollut esillä julkisesti.

Kotimaa
Näyttelyn pystyttämistä Kuusankosken Taideruukissa.
Juha Korhonen / Yle

Galleria Pato aloittaa vuotensa komeasti Kuusankosken Taideruukissa.

Patruunoita ja muita herroja -näyttely esittelee monia sellaisia muotokuvia, joita ei ole koskaan aikaisemmin nähty julkisesti.

Teokset ovat UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista. Niitä säilytetään yleisöltä piilossa, yhtiön omissa tiloissa.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja, kulttuurineuvos Eero Niinikoski on koonnut sunnuntaina avautuvaan näyttelyyn noin 20 teosta.

Yllättävä teos Albert Edelfeltiltä

Suurin osa maalauksista esittää Kymiyhtiön perustajia ja johtajia, mutta joukossa on myös muita kuuluisuuksia ja yksi yllätyskin.

Albert Edelfeltin tekemä muotokuva on peräisin hänen kouluajoiltaan. Piirustusnäytteessä poseeraa selkä katsojaan päin alaston miesmalli. Mallin henkilöllisyyttä ei tunneta.

Näyttelyssä selviää, että Mannerheimin suku on vaikuttanut Kouvolan alueella: marsalkka C. E. G.Mannerheimin isä, Carl Robert Mannerheim, on Kuusankoski-yhtiön perustaja. Myös Helsingissä olevan ratsastajapatsaan tarina kietoutuu osaksi näyttelyä.

Yhtiön konttoripäällikkö Julius Polin oli suuri marsalkan ihailija. 1920-luvulla hän lahjoitti omista varoistaan 100 000 markkaa marsalkan ratsastajapatsasta varten. Lopulta patsashanke toteutui vasta paljon myöhemmin, vuonna 1960.

Muotokuvat kertovat menneestä ajasta

Niinikoski harmittelee, ettei muotokuvamaalaus ole tällä hetkellä muodissa.

– Kovasti se on vähentymään päin. Nykyisin on vallalla se, että otetaan hyvä valokuva.

Näyttelyn vanhimmat muotokuvat ovat 1870-luvulta, tuoreimmat 1980-luvulta. Vanhat muotokuvat kertovat mallinsa ohella myös omasta ajastaan.

Ajankuva näkyy muun muassa rekvisiitassa ja mallien vaatteissa. Vanhemmissa muotokuvissa rekvisiittaa kuten huonekaluja tai kirjoja on käytetty runsaasti. Nykyaikaiset muotokuvat ovat pelkistetympiä, eikä rekvisiittaa juurikaan käytetä, Niinikoski kertoo.

Juttua korjattu 12.01.2015 kello 11.56: Kuvatekstiin korjattu muotokuvan esittävän Rudolf Bernhard Elvingiä.