Kysely Suomen venäjänkielisille: Venäjän ja Suomen suhteet ovat heikentyneet

Ylen tilaamassa kyselyssä viidennes vastaajista koki suomalaisten asenteiden muuttuneen kielteisemmiksi Suomessa asuvia venäläisiä kohtaan ja peräti kolmannes kertoi kokeneensa kielteistä kohtelua sen takia, että on venäjänkielinen.

Kotimaa
Kyselytutkimusgrafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

Enemmistö Suomen venäjänkielisistä katsoo Ukrainan kriisin heikentäneen Suomen ja Venäjän suhteita, ilmenee Ylen teettämästä kyselystä.

Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten joulukuussa noin viittäsataa Suomessa vakituisesti asuvaa, venäjää äidinkielenään puhuvaa henkilöä.

Vastaajista 66 prosenttia arvioi Venäjän ja Suomen suhteiden heikentyneen Ukrainan kriisin takia. 19 prosenttia arvioi, että kriisi ei ollut vaikuttanut maiden suhteisiin.

Jonkinlaista muutosta suomalaisten asenteissa venäjänkielisiin on myös ehkä ollut ilmassa. Kyselyssä 46 prosenttia kertoi suomalaisten asenteiden pysyneen myönteisinä, kun taas viidennes vastaajista katsoi asenteiden muuttuneen kielteisemmiksi viime aikoina.

– On ollut paljon keskusteluja tästä poliittisesta tilanteesta, mutta yleensä hyvin ystävällisissä merkeissä. En ole itse huomannut mitään sellaista negatiivista suhtautumista, sanoo Turun kauppakorkeakoulussa opiskeleva Mihail Ionin.

– Omalta kohdaltani en ole tuntenut, että omat tuttavani olisivat suhtautuneet minuun jotenkin eri lailla, ukrainalaistaustainen Veronika Solovian sanoo.

Hän arvelee, että kiinnostus ja uteliaisuus venäjänkielisiä kohtaan on Suomessa kriisin myötä kasvanut.

Veronika Solovian muutti Suomeen vuonna 1997 Ukrainasta. Väistämättä kriisi on lisännyt kiinnostusta hänen synnyinmaahansa.

– Ainakin täällä nyt tiedetään, missä Ukraina on, ja tiedetään, että se ei ole osa Venäjää ja että siellä on oma kieli ja kulttuuri. Minusta se on positiivinen muutos, ehkä ainoa positiivinen muutos tästä surkeasta, kauheasta tilanteesta.

Kyselytutkimusgrafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

Varovaisuutta ilmassa

Kansallisoopperan kuorossa työskentelevä Natalia Vinogradova kertoo, että tunnelmissa on ollut havaittavissa tiettyä varovaisuutta.

Hän ei menisi sanomaan, että suhtautuminen venäjänkielisiin olisi varsinaisesti huonontunut.

On ollut paljon keskusteluja tästä poliittisesta tilanteesta, mutta yleensä hyvin ystävällisissä merkeissä.

Mihail Ionin

– Jos puhutaan ystävistä, en usko, että he nyt ajattelevat minusta eri tavalla kuin aikaisemmin. Ne ihmiset, jotka ovat vain tuttuja ja tietävät minut huonosti, ovat nyt varovaisempia. Joskus he kysyvät, minkälainen on mielipiteeni Ukrainasta ja tästä kriisistä, mitä minä mietin Putinin politiikasta, Natalia Vinogradova kertoo.

Natalia Vinogradova sanoo nyt ymmärtävänsä venäläisten emigranttien tuntemuksia Suomessa 30- ja 40-luvuilla.

– Tietenkään tilanne ei ole sama, mutta kyllä minä nyt ymmärrän heitä paremmin.

Joka kolmas kokenut kielteistä suhtautumista

Peräti kolmannes vastaajista kertoi kokeneensa Suomessa negatiivista suhtautumista venäjänkielisyytensä takia. 18–34-vuotiaiden ikäryhmässä määrä oli vielä suurempi, 44 prosenttia.

Suomeen vuonna 2000 Petroskoista vanhempiensa kanssa muuttanut Mihail Ionin muistaa kouluaikoinaan ala- ja yläasteella kohdanneensa kielteisiä asenteita, mutta ei juuri sen jälkeen.

– Lapset ovat välillä julmia, mutta ei muuten oikeastaan ole juurikaan ollut ongelmia sen kanssa, Ionin kertoo.

Kyselytutkimusgrafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dosentti Sergei Nesterov muistaa lähes kymmenen vuoden ajalta vain yhden tapauksen, jolloin hänelle huudeltiin venäläisyytensä takia.

Varsinaiseen ryssittelyyn hän ei ole törmännyt. Toisaalta Suomessa voi esiintyä hiljaisempaa epäluuloa.

En usko, että ystäväni ajattelevat minusta eri tavalla kuin aikaisemmin. Ne ihmiset, tietävät minut huonosti, ovat nyt varovaisempia.

Natalia Vinogradova

– Mielestäni erittäin usein täysin asiallisilla ihmisillä asiallisissa ammateissa voi olla mielikuva, että venäläiset ovat aggressiivisempia kuin muut, vaarallisempia kuin muut, vähemmän rehellisiä. Sitä ei ehkä sanota ääneen, Nesterov sanoo.

Viestintäalan yksityisyrittäjänä työskentelevä Petr Potchinchtchikov ei pidä sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten rasistisia purkauksia erityisen tärkeänä puheenaiheena.

– Minua ei kiinnosta keskustella siitä, että joku humalainen huutelee minulle solvauksia, koska sen syy on jossain muualla, hän sanoo.

Potchinchtchikovin mukaan suurempi ongelma on, että suomalaiselle yhteiskunnalle on ominaista tietynlainen heimoasenne, jossa heimot pitävät tiukasta huolta omista reviireistään, eivätkä päästä niille vieraita elementtejä.

Venäjänkielisiä ei pidä niputtaa

Suomessa asuvat venäjänkieliset eivät suinkaan ole mikään monoliittisen yhtenäinen ryhmä, vaikka suomalaisilla onkin taipumusta niputtaa heidät ikään kuin yhdeksi kansaksi.

Voi yhtä hyvin kysyä, mitä Helsingin asukkaat ajattelevat presidentti Niinistöstä. Voiko siihen saada yhtenäistä vastausta?

Petr Potchinchtchikov

– Minulle on esitetty esimerkiksi sen tyyppisiä kysymyksiä, kuin mitä venäjänkieliset ajattelevat vaikka presidentti Putinista. Siihen voi yhtä hyvin kysyä, mitä Helsingin asukkaat ajattelevat presidentti Niinistöstä. Voiko siihen saada yhtenäistä vastausta, että kaikki ajattelisivat samalla tavalla? Ei varmasti, Petr Potchinchtchikov sanoo.

Kuvaavaa onkin, että moni tähän artikkeliin haastatelluista sanoi Ukrainan ja Venäjän konfliktin herättäneen paljon enemmän jännitteitä venäjänkielisten kesken kuin suhteissa suomenkielisiin.

– En voi sanoa, että olisin joutunut kenenkään suomalaisen kanssa riitoihin joidenkin Ukrainan ja Venäjän tapahtumien käsittelystä. Minulla on venäläisiä tuttuja Suomessa, joiden kanssa olen lakannut olemasta yhteyksissä sen jälkeen, kun kävi ilmi, että näkökulmamme eriävät täysin, Natalia Vinogradova kertoo.