Suomalaiset Venäjän-tutkijat: Elämme propagandistisessa todellisuudessa

Venäjän ja lännen suhteista virtaa tekstiä blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Suuri osa tiedosta vaikuttaa epäluotettavalta ja epävarmalta. Keskustelua värittävät salaliittoteoriat ja nopeat yleistykset. Tutkijat toimivat tässä todellisuudessa yhä varovaisemmin.

Kotimaa
Näkymä Moskovasta.
Näkymä Moskovasta.Maxim Shipenkov / EPA

Venäjän ja lännen suhteista liikkuu paljon epämääräistä tietoa, jota on vaikea hahmottaa. Etenkin verkkoartikkeleita luettaessa lähdekritiikki on tällä hetkellä erityisen vaikea ja välttämätön työkalu. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi kertoo, että lähteiden luotettavuudesta ja esimerkiksi omistussuhteista muodostuu kuva pitkäaikaisen tarkastelun avulla.

– Lähteen luotettavuuden hahmottaminen vaatii pitkän aikavälin seurantaa. Sitten alkaa selvitä, kuka esimerkiksi omistaa tiettyjä lehtiä ja verkkosivuja. Nyt on liikkeellä niin paljon materiaalia, että saattaa tulla virheitä. Etenkin Twitterin puolella on oltava tarkka. On tarkasteltava, mitkä ovat luotettavia lähteitä ja mitkä performanssilähteitä.

Viime vuoden aikana julkisuudessa nousi keskusteluhybridi- ja informaatiosodankäynnistä sekä Venäjällä toimivista trolliarmeijoista.

Nyt liikkuu esimerkiksi paljon erilaisia salaliittoteorioita Venäjään liittyen.

Markku Kivinen

Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen mukaan kokonaiskuvan luominen esimerkiksi Krimin tilanteen vaikutuksista maailmanpolitiikkaan ja Venäjään on mahdotonta. Tiedon luotettavuuden arviointiin kuluu yhä enemmän aikaa.

– Me elämme tällä hetkellä propagandistisessa todellisuudessa. Asiat on tarkistettava erityisen tarkasti, oli kysymys mistä tahansa. Nyt liikkuu paljon erilaisia salaliittoteorioita Venäjään liittyen.

Yleistyksiä ei pidä tehdä herkästi

Tutkijoiden mukaan pitkän aikavälin päätelmiä poliittisesta ilmapiiristä on tällä hetkellä vaikea tehdä. Pienestä tiedonmurusesta ei saa tehdä liian laajoja päätelmiä.

Blogeja ja sosiaalista mediaa on seurattava, mutta samaan aikaan kaikkea tietoa on peilattava aiempaan tutkimustietoon erityisen kriittisesti.

– Jos jokin asia tai yksittäinen kertomus on ristiriidassa aiemman tiedon kanssa, niin on syytä pysähtyä todella miettimään, Kivinen toteaa.

Tutkijoilta kysytään tällä hetkellä todella laajoja kysymyksiä Venäjän ja lännen suhteista. Vastauksia on usein mahdotonta antaa, kun tiedossa on vasta epämääräinen kokoelma erilaisia poliittisia toimintamahdollisuuksia.

Katri Pynnöniemen mukaan maailmanpoliittisella kentällä tapahtuu nyt niin paljon, että ajoittain on vaikea pysyä perässä.

– Olisi parempi kysyä jonkin tapahtuman merkitystä siinä tietyssä hetkessä. Miten tietty tapahtuma muuttaa tai on muuttanut eri osapuolten politiikkavaihtoehtoja? Usein on mahdotonta vastata, miten tietty tapahtuma vaikuttaa pitkällä aikavälillä lännen ja Venäjän suhteisiin.

Malesialaiskoneen turma muutti keskustelun

Katri Pynnöniemi on tutkinut viime aikoina venäläisen ulkopolitiikan tutkijan Sergei Karaganovin tekstejä. Artikkeleista Pynnöniemi on tehnyt päätelmiä (siirryt toiseen palveluun) siitä, kuinka Venäjällä tulkitaan Ukrainan kriisiä. Tutkimistaan artikkeleista Pynnöniemi erottaa selkeän vedenjakajan.

– Malesialaiskoneen alasampuminen näkyy teksteissä selvästi. Ennen heinäkuun puoliväliä hän puhui kylmän sodan loppumisesta. Viimeisessä tutkimassani artikkelissa Karaganov väittää, että Itä-Ukrainan tilanne voi olla uhka Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.

Venäjän mediasta ja samalla virallisesta linjasta tietoa haluavien kannattaa Pynnöniemen mukaan seurata esimerkiksi sanomalehtiä Novaja Gazeta ja Vedomosti. Blogeihin ja sosiaaliseen mediaan kannattaa suhtautua varauksella etenkin, jos julkaisija ei ole ennestään tuttu.

Lisäksi seurantaan kannattaa ottaa tunnettuja mediataloja Euroopasta ja paikan päällä twiittaavia toimittajia.