Ebolan jäljittäjät: Epidemia alkoi lasten leikeistä

Guinealaiskylän liepeillä sijainnut ontto puu oli sekä tuhansien lepakoiden asuinpaikka että kylän lasten leikkipaikka.

tiede
Mops condylurus eli afrikanhännäkkölepakko.
Mops condylurus eli afrikanhännäkkölepakko.Jakob Fahr (CC BY-NC 3.0)

Länsi-Afrikan ebolaepidemian tutkijat arvelevat löytäneensä täsmällisen paikan, josta jo tuhansia kuolonuhreja vaatinut epidemia alkoi. Jäljittäjien mukaan alkulähde oli yksittäinen lepakoiden asuttama ontto puu, jossa lapsilla oli tapana leikkiä.

Jo aiemmissa tutkimuksissa oli todettu, että epidemian ensimmäiset uhrit olivat pienessä guinealaiskylässä Meliandoussa eläneen perheen jäsenet. Ensimmäisenä sairastui perheen pikkupoika. Epäselvää kuitenkin on ollut, mistä hän viruksen sai.

Aiemmissa tartunnoissa ihmisten tiedetään saaneen ebolaviruksen eläinten epidemioista, ja sairastuneet ovat olleet usein metsästäjiä, jotka ovat teurastaneet löytämiään kuolleita eläimiä. Vahvimmin viruksen kantajiksi on kuitenkin epäilty lepakkoja. Kokeet ovat osoittaneet, että useat lepakkotyypit selviävät hengissä ebolatartunnassa. Guineassa lepakoita metsästetään ruoaksi.

Tutkimusryhmä jatkaa eläinnäytteiden keruuta Guinean naapurissa Norsunluurannikolla.

Pian epidemian alettua viime keväänä saksalaisen Robert Koch -instituutin tutkija Fabian Leenderztin johtama asiantuntijaryhmä alkoi etsiä eläinten epidemioita Guineassa. Eläinten epätavallisesta kuolleisuudesta ei löytynyt merkkejä, mutta jotakin muuta kyllä: palaneen puun jäänteet ensimmäisen epidemiakylän liepeiltä puron varrelta.

Alue oli ollut kyläläisten vilkkaassa käytössä muun muassa pyykinpesupaikkana ja lasten leikkipaikkana. Ontossa puussa oli leikkinyt myös ebolan ensimmäinen kuolinuhri, kaksivuotias poika, jonka kotiin oli matkaa 50 metriä.

Lepakkopuu kuhisi "lentäviä hiiriä"

Kun puu oli syttynyt palamaan – tuntemattomasta syystä –, siitä oli kyläläisten mukaan lehahtanut lentoon valtava parvi pieniä lepakoita, joita paikalliset kutsuvat "lentäviksi hiiriksi". Jäänteistä otettujen DNA-näytteiden mukaan kyseessä olivat Keski- ja Länsi-Afrikassa laajalle levinneet afrikanhännäkkölepakot, jotka aiempien kokeiden mukaan pystyvät selviämään hengissä ebolatartunnasta ja voivat siksi levittää sitä.

Leedertzin mukaan pikkupoika saattoi leikeissään helposti saada tartunnan lepakoiden jätöksistä. Vaikka ebola olisi itse lepakoilla harvinainen, tuhansien eläinten parvessa virusta oli niin paljon, että tartuntariski oli huomattava, Leedertz sanoo.

Lisätodisteina hän pitää sitä, että kylää ympäröi sankka metsä, jonne pieni poika ei olisi lähtenyt leikkimään, sekä sitä, että ensimmäiset uhrit olivat lapsia ja naisia, eivät metsästäjiä.

Tutkimusryhmä jatkaa eläinnäytteiden keruuta Guinean naapurissa Norsunluurannikolla. Guineaan he eivät epidemian takia toistaiseksi mene.

Tutkimusraportti on julkaistu EMBO Molecular Medicine (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Tuloksista kertoo myös Yhdysvaltain tieteiden edistämissäätiön lehti Science (siirryt toiseen palveluun).