Utsjoesta Vuoden rajakunta

Rajaseutuliiton mukaan Utsjoen kunta on tehnyt monipuolista ja laaja-alaista yhteistyötä Norjan puolella sijaitsevien naapurikuntiensa kanssa. Yhteistyön tuloksena Utsjoki ja Norjan puolen rajakunnat muodostavat kehittyvän Tenonjokilaakson kulttuuri- ja talousalueen.

Kotimaa
Saamensilta
Saamensilta ylittää Tenojoen Utsjoella. Takana Norjan tuntureita.YLE / Sauli Antikainen

Perusteluina Utsjoen valinnalle todetaan, että monipuolisesti eri hallinnon- ja elinkeinoelämän aloille ulottuva yhteistyö Utsjoen ja Norjan puolen naapurikuntien kanssa turvaa alueen asukkaille kattavat ja laadukkaat peruspalvelut sekä toimeentulon edellytykset.

Rajakauppa ja Norjan vienti ovat erityisen tärkeitä koko Utsjoelle ja erityisesti Karigasniemen ja Nuorgamin kylille.

Suuri osa kyläläisiä saa toimeentulonsa rajakaupasta. Sen ansiosta kyläläisten palvelut on kyetty säilyttämään hyvällä tasolla. Kunta onkin kehittämässä Utsjoki-mallia vahvistamaan näitä lähipalvelukeskuksia ja tekemään niistä vetovoimaisia asumis- ja työskentelypaikkoja.

Yhdessä sotea ja pelastusyhteistyötä

Yksi pitkäaikaisimmista yhteistyön muodoista on pelastusyhteistyö. Nykyisellään rajan ylittävä pelastustoiminta on turvattu sopimuksin Karasjoen ja Tanan kuntien kanssa. Naapurimaahan suuntautuvia pelastustoimen tehtäviä on säännöllisesti puolin ja toisin.

Utsjoki tekee merkittävää yhteistyötä naapurimaan kanssa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä.

Kuntaan valmistui viime kesänä uusi terveyskeskus sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö muistisairaille. Uudet ja ajanmukaiset tilat täydentävät aiemmin valmistunutta kokonaisuutta ja voivat tulevaisuudessa antaa lisää mahdollisuuksia yhteistyölle.

Tärkeänä rajayhteistyön muotona koetaan ikäihmisten tapaamisten ja koulujen yhteisopetuksen järjestäminen. Ikäihmiset tapaavat kerran kuukaudessa vuoroin Karigasniemellä ja vuoroin Karasjoella. Järjestelyissä ovat mukana Utsjoen kotipalvelu ja Karasjoen Frivilligcenter sekä seurakunta.

Utsjoella toteutetaan lisäksi ikäihmisten perhehoitoa ja kunnassa on maan ensimmäinen ja ainoa saamenkielinen ikäihmisten perhehoitaja.

Koulussa tutuksi naapurimaan lasten kanssa

Koulujen yhteisopetuksen tarkoituksena on muun muassa edistää yhdessä saamen kieltä, kulttuuria ja itsetuntoa, opettaa oppilaita kunnioittamaan lähiympäristöä molemmin puolin rajaa sekä luoda uusia sosiaalisia suhteita.

Vapaa-ajantoimintaan liittyvä rajayhteistyö on vahvistumassa käynnistysvaiheessa olevan Aillikas-keskuksen ansiosta.

Utsjoelle patsas ja puu tunnustuksen merkiksi

Vuoden Rajakunta -tunnustukseen liittyy veistos, "Raja – ihmisen tekemä", joka on hiottua spektroliittia. Veistoksen on suunnitellut opetusneuvos Heikki Jarva. Veistos toimitetaan Utsjoelle vuoden 2015 alkupuolella.

Vuoden Rajakuntaan tullaan kesän aikana istuttamaan "Rajan Puu".

Vuoden lopulla siellä järjestetään Rajaseutuliiton opintoapurahojen julkistamistilaisuus. Samassa tilaisuudessa jaetaan myös toimintaraha ja palkitaan Utsjoen alueen ansioituneita toimijoita.

Rajakunta valittiin nyt 14. kerran

Nimeämällä Vuoden Rajakunnan Rajaseutuliitto haluaa antaa vuosittain tunnustuksen rajaseutukunnalle, joka on kehittynyt alueensa elinvoimaiseksi ja tulevaisuuteen uskovaksi asuin-, työ- ja kasvuympäristöksi. Nyt nimeäminen tehtiin 14. kerran.

Rajaseutuliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka toiminnan kohdealueina ovat Lapin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kunnat sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson rajakunnat ja muutamat Turun saaristokunnat.

Ehdotuksen Vuoden Rajakunnaksi teki valintaraati, johon kuuluvat valtioneuvos Riitta Uosukainen, maakuntaneuvos Pekka Nousiainen ja Rajaseutuliiton puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Matti Väistö. Valinnassa on käytetty Aluehallintovirastojen asiantuntemusta.