Ärsytyksen purkua 160 merkin mitassa – sanomalehtien tekstaripalstojen suosio säilyy

Palstoilla näkyvät päivän polttavimmat puheenaiheet valtaosin kielteisessä sävyssä. Verkkokeskustelut ja sosiaalinen media eivät ole syöneet tekstiviestipalstojen suosiota.

Kotimaa
Kuva tekstiviestipalstasta. Kuvassa tekstiä.
Yle Etelä-Savo

Pohdintaa politiikasta, piikikkäät terveiset töhrijälle tai kiitokset lähimarketin hymyilevälle kassalle. Sanomalehtien painetuilla tekstiviestipalstoilla käydään vilkasta keskustelua verkkokeskustelujen ja sosiaalisen median suosiosta huolimatta.

– Nettikommentointi on lisääntynyt ja vilkastunut koko ajan. Nettikeskustelut ja tekstiviestipalsta eivät ole syöneet toisiaan mitenkään, Länsi-Savon uutispäällikkö Anssi Mehtälä sanoo.

Sanomalehdet kertovat saavansa päivittäin kymmeniä tekstiviestejä julkaistavaksi mielipidepalstalla.

"Tekstiviestimäärä on viime vuosina ehkä jopa pikkuisen lisääntynyt."

Juha Ranta, Aamulehden Lukijalta-osaston toimittaja

Isot yksittäiset uutiset ja tapahtumat vilkastuttavat keskustelua. Länsi-Savon ja Karjalaisen toimittajat mainitsevat taakse jääneen syksyn kuumaksi aiheeksi tasa-arvoisen avioliittolain.

Lehtien tekstaripalstat ovat myös lukijoiden keskuudessa suosittuja.

– Uskallan sanoa, että se on lehden luetuin palsta, sanomalehti Karjalaisen pääkirjoitustoimittaja Helena Tahvanainen sanoo.

Solvaukset jätetään julkaisematta

Jokaista lähetettyä tekstiviestiä ei julkaista.

Tekstiviestit luetaan läpi, karsitaan ja editoidaan ennen julkaisemista. Toimitukset eivät paina lehtiin henkilöihin tai ihmisryhmiin kohdistuvia solvauksia tai asiatonta kielenkäyttöä. Myös päivittäinen palstatila vaikuttaa viestien karsintaosuuteen.

– Joskus karsintaprosentti on Länsi-Savossa 10, joskus jopa 30 prosenttia, Mehtälä sanoo.

Tahvanainen arvioi Karjalaiseen saapuvien tekstiviestien laadun parantuneen vuosien varrella paljon.

Toimitus voi myös tietoisesti päättää, että tietty aihe on kaluttu loppuun.

"Olen pohtinut, pitäisikö tekstarit julkaista omalla nimellä. Pieksämäki on niin pieni paikkakunta, että omalla nimellä julkaisu kuolettaisi keskustelun."

Sinikka Hakkarainen, Pieksämäen Lehden päätoimittaja

– Aiheesta keskustelu loppuu, kun viestien julkaiseminen lopetetaan, Tahvanainen sanoo.

Sanomalehti Länsi-Savossa koirankakoista tuli niin vakiintunut aihe, että keskustelu vihellettiin poikki. Lehdessä ei julkaista koirankakka-aiheisia tekstiviestejä lainkaan.

– Koirankakkakeskustelu on hyvä esimerkki keskustelusta, joka menee herkästi juupas-eipäs-tyyppiseksi, Länsi Savon uutispäällikkö Anssi Mehtälä sanoo.

Kaikki osaavat tekstata

Toimittajat arvioivat tekstiviestipalstojen suosion salaisuudeksi tekstarin lähettämisen helppouden ja nopeuden.

– Jokainen osaa kirjoittaa 160 merkkiä kiihdyttävästä aiheesta, mutta lyhyenkin mielipidejutun kirjoittamisen kynnys on korkeampi ja vaatii tietynlaista kirjoitustaitoa, Tahvanainen sanoo.

Lehdet kuvailevat tekstiviestipalstaa tärkeäksi kansalaiskeskustelun kanavaksi, jonka he uskovat olevan erityisesti iäkkäiden ihmisten suosiossa.

– Sosiaalinen media on varmaankin toistaiseksi enimmäkseen nuorten ja nuorten aikuisten asia, Pieksämäen Lehden päätoimittaja Sinikka Hakkarainen sanoo.

Ärsytyksen purkua ja kiitoksia

Valtaosa tekstiviestipalstojen viesteistä on kielteisiä ja kriittisiä kannanottoja.

Sanomalehti Karjalainen on muuttanut julkaisulinjaansa niin, että palstalla julkaistaan pelkkien mielipidetekstareiden lisäksi kiitosviestejä. Viesteissä esimerkiksi kiitetään mukavasta konsertistatai kaupan myyjän kauniista hymystä.

"Vaalit alkavat näkyä vähitellen. Myös tekstiviestien määrä alkaa lähiaikoina lisääntyä."

Helena Tahvanainen, Karjalaisen pääkirjoitustoimittaja

– Kiitosviesteillä yritämme muuttaa palstan sävyä myönteisemmäksi, Tahvanainen sanoo.

Tekstiviestipalstat poikivat toimittajille myös juttuaiheita. Toimitus saattaa saada tiedon jostakin epäkohdasta toimitukseen saapuvana tekstiviestinä.

Tekstarit näkyvät myös toisella tavalla toimittajan arjessa.

– Tekstiviestipalsta ja sosiaalinen media ovat vaikuttaneet siihen, että yleisönosaston toimittajille tulevien ahdistuneiden puheluiden määrä on vähentynyt tosi paljon, Tahvanainen sanoo.

Päivitetty 7.1.2015 kello 10.25: Lisätty Helena Tahvanaisen puuttunut titteli ja korjattu kirjoitusvirheitä.