Verottaja saa vuosittain noin tuhat hakemusta verotaakan helpottamiseksi – "myöntäminen poikkeuksellista"

Helpotusta verojen maksamiseen voidaan myöntää muutamista painavista syistä. Verotaakan huojennushakemuksista hyväksytään joko kokonaan tai osittain yhteensä noin 10–20 prosenttia.

talous
Setelirahakäärö.
Henrietta Hassinen / Yle

Verohallinto saa vuosittain tuhatkunta verotaakan huojentamista koskevaa hakemusta. Hakemuksista hyväksytään joko kokonaan tai osittain yhteensä noin 10–20 prosenttia.

– Verohuojennuksen myöntäminen on poikkeuksellista. Lähtökohta on se, että veroja määrätään ja ne pitää maksaa, korostaa johtava lakimies Matti Merisalo Verohallinnosta.

Helpotusta verojen maksamiseen voidaan myöntää, jos verovelvollisen veronmaksukyky on olennaisesti alentunut esimerkiksi työttömyyden tai elatusvelvollisuuden takia. Myös verovelvollisen kuolema on peruste myöntää vainajan omaisille helpotusta.

Huojennusta voi myös saada, jos veron periminen nähdään jostain erityisestä syystä kohtuuttomaksi.

– Tulojen pienentyminen ei ole yksinään peruste verohuojennukselle, koska käytössä on progressiivinen veroprosentti ja erilaisia verovähennyksiä eli tulojen pienentyessä veroprosenttikin pienenee, Merisalo sanoo.

Verovelkojen huojennus nousi esiin viikonloppuna, kun taiteilija Vesa-Matti Loiri kertoi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä saanensa 1980-luvulla anteeksi verovelkansa korkoja yhteensä 150 000 markan edestä. Huojennuksen olivat myöntäneet tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Erkki Liikanen ja toinen valtiovarainministeri Ulla Puolanne.

Nykyään verohuojennuksista päättää lähes yksistään Verohallinto. Joissain valtionverotukseen liittyvissä tapauksissa valtiovarainministeriö voi ottaa asiaan kantaa.

Merisalo kertoo, että huojennusta voi saada niin itse verosta kuin sen koroista.

Verohuojennusta haetaan Verohallinnolta kirjallisella hakemuksella.