Suuret puolueet sormi suussa kun verotuotot hyytyvät

Yle Uutiset kysyi neljän suurimman puolueen puoluesihteeriltä, mitä veroratkaisuja pitäisi tehdä.

politiikka
Grafiikkaa
Yle Uutisgrafiikka

Verottaja saa aivan näin päivinä valmiiksi tiedot koko viime vuoden verokertymästä. Potti on kasvanut edellisvuodesta, mutta vain vähän. Erityisesti verottajaa huolestuttaa arvonlisäkertymän hyytyminen loppuvuonna.

Kysyimme neljän suurimman puolueen puoluesihteereiltä, mitä veroratkaisuja nyt pitäisi tehdä. Puolueita vaivaa neuvottomuus eikä selviä reseptejä ole kenelläkään.

Mielipidemittauksia johtavan keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen mukaan suomalaisten on parasta varautua siihen, että lähivuosina eletään alenevien verotuottojen aikaa.

– Jos etenemme esimerkiksi tällä Suomen pankin ennustamalla yhden prosentin kasvu-uralla 10 vuotta eteenpäin, niin kyllähän se tarkoittaa sitä, että veroja ei kerry nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, Laaninen ennustaa.

Laaninen kehottaakin varautumaan tuntuviin menoleikkauksiin.

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n puoluesihteerit puolestaan sulkevat pois mahdollisuuden, että seuraavat neljä vuotta voitaisiin elää nykyistä pienemmin verokertymin.

– Kyllä seuraavan hallituksen täytyy tehdä aika radikaaleja verolinjauksia. Ei me koko neljää vuotta voida elää pienemmin verokertymin, perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo linjaa.

– Sehän tarkoittaisi käytännössä sitä, että yritykset ovat vajaatoiminnalla tai konkurssissa ja ihmiset työttöminä. Ei, se ei kuulu meidän suunnitelmaamme, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen alleviivaa.

Keskusta karsisi veronkevennyksiä

Kaikki neljä puoluesihteeriä vastustavat tässä taloustilanteessa veronkiristyksiä.

– Verokertymiä voidaan kasvattaa lisäämällä työpaikkoja, ei kiristämällä verotusta, kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve uskoo.

Keskustan Laanisen mielestä Suomessa verotus on nyt niin huipussa, etteivät kiristykset välttämättä enää edes lisäisi verotuottoja. Sen sijaan keskusta karsisi verovähennyksiä.

– Siellä voi löytyä mahdollisuuksia esimerkiksi näissä pykälissä, jotka mahdollistavat kansainvälistä verosuunnittelua ja varmaan muutenkin on hyvä perata vähennysjärjestelmää, Laaninen kehottaa.

SDP:n marraskuisessa vaaliohjelmassa pyritään vielä keventämään pieni- ja keskituloisten tuloverotusta. Siihen ei enää demareissakaan uskota.

– Tuloveron kevennykset ovat tässä taloudellisessa tilanteessa aika epätodennäköisiä, Paananen myöntää.

Kokoomus sen sijaan haluaa yhä veronkevennyksiä kaikkiin tuloluokkiin.

– Kokoomus haluaa keventää maltillisesti palkkaverotusta kaikissa tuloluokissa, jotta suomalaisille saadaan lisää ostovoimaa ja työn tekeminen olisi kaikille entistä kannattavampaa, Arve vaatii.

Perussuomalaisten mielestä seuraavissa hallitusneuvotteluissa on päätettävä verotuksen suuresta uudistuksesta, jossa linjataan kokonaan uudelleen tulot ja menot. Tässä taloustilanteessa PS tekisi mieluummin valikoituja veronkevennyksiä kuin kiristyksiä.

– Meidän mielestä ostovoimaa pitäisi lisätä nyt energia- ja polttoaineveroja alentamalla, Slunga-Poutsalo sanoo.

Arvonlisäverot ennallaan

Grafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

Verohallinnossa ollaan eniten huolissaan arvonlisäveron tuotosta. Marraskuun loppuun mennessä kertymä oli vielä prosentin parempi kuin vuonna 2013, mutta tuoreet numerot näyttävät koko vuoden alv-kertymän hyytyneen erityisesti syksyn aikana.

Arvonlisäverot ovat neljännes koko verokertymästä, ja esimerkiksi edellisissä hallitusneuvotteluissa kiivaiden poliittisten vääntöjen kohde.

Nyt kokoomus, SDP:n ja keskusta pitäisivät verokannat ennallaan.

– Kokoomus ei lähtisi kiristämään arvonlisäverotusta, koska viime kädessä sekin on työn verottamista, Arve linjaa.

Demarit pitävät arvonlisäveroa hankalana, koska se on tasavero, joka rasittaa ankarimmin pienituloisia. Alennetut alv-prosentit puolestaan koskevat lähinnä palveluja ja kotimaista tuotantoa, ja niiden korottaminen ei nyt Paanasen mukaan demareille käy.

– Se on myrkkyä työllisyydelle, ja ei sellainen korotus meidän ykkössuosikki ole, Paananen selittää.

Yhteisöveron tuotto romahtanut

Nykyinen hallitus yllätti kenties itsensäkin ja alensi yrityksiltä perittävän yhteisöveron viime vuoden alusta 20 prosenttiin. Päätös näkyy heti viime vuoden verotuotossa, joka on pudonnut marraskuun loppuun mennessä liki 13 prosenttia edellisvuodesta.

Silti yksikään neljästä suuresta puolueesta ei nyt muuttaisi yhteisöveroprosenttia, ei edes perussuomalaiset, jotka aiemmin vaativat veroprosentin nostoa 22:een.

– En lähtisi kyllä kiristämään tässä vaiheessa. Meillä on suuri uhka, että suuryritykset lähtevät muutenkin Suomesta ja kokonaisuuden kannalta se on se tuhoisin tie, Slunga-Poutsalo linjaa nyt.

– Veroprosentin kiristys ei takaisi sitä, että verokertymä kasvaisi, kokoomuksen Arve perustelee nykyprosentissa pysymistä.

– Nykyinen on kilpailukykyinen ja sen pitäsi toimia, sanoo SDP:n Paananen.

Keskustan Laaninen muistuttaa, että tätä hallituksen päätöstä oppositiossa oleva keskusta kehui jo tuoreeltaan.

– Se voi omalta osaltaan hillitä myös paineita tällaiseen kansainväliseen verosuunnitteluun eli emme lähtisi tätä muuttamaan, Laaninen linjaa.

Kokoomus kiristäisi kiinteistöveroa

Kiinteistöveron tuotto on kasvanut yli kymmenen prosenttia vuodesta 2013, kun yhä useampi kunta on ruvennut käyttämään verohaarukan yläpäätä.

Kokoomukselle kävisi kiinteistöveron kiristäminen nykyisestä.

– Kiinteistövero on sellainen, että se ei vaikuta suomalaisen työllisyyden tai talouden kasvuun sinällään. Kiinteistöveroa on kyllä jo aika paljon korotettu, että kovin suurta liikkumavaraa sinä ei ole, Arve linjaa.

Muut kolme puoluesihteeriä ovat empivämpiä.

– Siellä on varmasti tällaisia arvostuskysymyksiä ja muita, joita muuttamalla voitaisiin saada jonkun verran lisätuloja, Laaninen sanoo varovasti.

– Kiinteistövero on sinällään hyvä veronlähde, kun se kohdistuu kiinteään omaisuuteen, jota ei voi kauheasti viedä maasta pois. Korotukset ovat olleet monessa kunnassa jo nyt aika suuret eli en usko, että siellä on paljon liikkumatilaa, SDP:n Paananen arvelee.

– Kyllä kunnissa alkaa tavallisten ihmisten maksukyky olla aika lailla tapissa. On haastava paikka lähteä sitä vielä korottamaan, koska se kohdentuu helposti ikääntyviin ihmisiin, jotka asuvat vielä kotona, Slunga-Potsalo perustelee.

Perintöveron tuotto pudonnut neljänneksen

Perintöveron tuotto on pudonnut vuodessa 24 prosenttia ja esimerkiksi perheyritys Onnisen pääomistaja ilmoitti joulun alla muuttavansa perintöveroja karkuun Portugaliin.

Kokoomus tavoittelee yhä koko perintöverosta luopumista, mutta puoluesihteeri Arvekin myöntää, ettei nyt.

– Veron maksuaikaa on kuitenkin pidennettävä ja huolehdittava siitä, että yritykset todella pääsevät sukupolvenvaihdosten yhteydessä näiden huojennusten piiriin.

Keskustan Laaninen muistuttaa, että vaikka tuotto on pudonnut, perintö- ja lahjaveroista kertyy yhä liki puolen miljardin euron potti.

– Ei tästä veromuodosta voida kokonaan luopua, mutta siellä on ilmeisesti varsinkin tällaisten suurten perheyritysten sukupolvenvaihdosten kohdalla yhä tarkistettavaa, Laaninen muotoilee.

SDP:n Paanasen mukaan juuri nyt ilmassa on paljon virheellistä tietoa perintöverotuksesta.

– Mutta siellä on tämä yksi kohta eli perintöveron maksuaika. Se on nyt viisi vuotta, mutta kannattaisi ehkä pohtia voisiko se olla esimerkiksi seitsemän vuotta, Paananen ehdottaa.

Perusuomalaisten mielestä nyt olisi suurempiakin ongelmia ratkottavana kuin perintövero.

– Meillä on niin paljon suurempia ongelmia työllisyyden ja näiden veropussien määrän suhteen, että kohdennetaan toimet ensiksi sinne ja katsotaan sitten mitä tehdään perintöverotukselle, Slunga-Poutasalo listaa tärkeysjärjestykseksi.