1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun Vladimir kuiskaa, Börje kuuntelee

Bulgarialainen ongelmahevosten kouluttaja ja hevoskuiskaaja Vladimir Georgiev opettaa hevosille ihmisten kuuntelua ja kunnioittamista. Vaikka hevonen olisi vaarallinen, hän koskettaa ja puhuu lempeästi, sillä kovilla otteilla ei hänen mielestään saada mitään hyvää aikaan.

urheilu
Hevoskouluttaja Vladimir Georgiev Konstanze-tallilla Uuraisilla (Saarijärvellä).
Simo Pitkänen / Yle Keski-Suomi
Hevoskouluttaja Vladimir Goergiev Konstanze-tallilla Uuraisilla (Saarijärvellä).

4-vuotias hannoverilainen Börje on Konstanze-tallin kiltti hevonen, mutta vilkas. Se esimerkiksi nyhtää mielellään taluttajansa takinhelmaa. Hevonen on valtavan suuri, säkäkorkeutta on peräti 177 senttimetriä, ja se on suvultaan vahvasti kilpahevonen.

Bulgarialaissyntyisen, viisi vuotta Suomessa asuneen hevoskuiskaajan ja ongelmahevosten kouluttajan Vladimir Georgievin mukaan Börje ei kuitenkaan ole mitenkään toivoton tapaus.

Kun yhteistä kieltä ei ole, yhteys pitää luoda.

Hevoskouluttaja Vladimir Georgiev

– Se on vielä lapsellinen ja tarvitsee lihaksia, mutta sillä on hyvä luonne. Siitä tulee vielä oikein hyvä hevonen, kouluttaja sanoo ensimmäisen ratsastuksen jälkeen.

Georgievin mukaan yksi tärkeimmistä asioista hevosta koulutettaessa on saada eläimeen yhteys.

– Kun yhteistä kieltä ei ole, yhteys pitää luoda. Hevonen pitää saada kuuntelemaan ja kunnioittamaan ihmistä.

Jockeysta stunt-ratsastajaksi

Vantaalla asuvalla Georgievillä on lähes kolmen vuosikymmenen kokemus hevosista. Nuoruudesaan hän luki intiaaneista kertovia kirjoja ja haaveili työstä hevosten parissa. Unelman toteuttaminen saattoi alkaa, kun hän pääsi 21-vuotiaana armeijasta.

On pehmeitä keinoja ja sitten hieman voimakkaampia, mutta nekään eivät tarkoita väkivaltaa.

Hevoskouluttaja Vladimir Georgiev

Georgievista tuli ensin jockey eli laukkaratsastaja, myöhemmin sirkuksen taitoratsastajana, elokuvien stunt-ratsastajana ja sittemmin kilpahevosten kouluttajana. Hän on myös ollut filmitähtien ratsastuksenopettajana.

Hyvän pohjan ratsastamiseen hän sai lapsuuden ja nuoruuden urheilukoulusta, jossa hän opiskeli akrobatiaa ja voimistelua.

– Olen onnellinen työssäni. Tiedän, että kaikki eivät ole.

Lempeää suostuttelua

Georgievin toimintatapaa voi hyvin kuvata hevoskuiskaukseksi, sillä hän puhuu paljon koulutettavalle hevoselle ja koskettelee sitä silittämällä tai taputtamalla.

– On monia metodeja, joilla eläin saadaan kuuntelemaan ihmistä. On pehmeitä keinoja ja sitten hieman voimakkaampia, mutta nekään eivät tarkoita väkivaltaa.

Jos varsoja käsitellään väärin, ne alkavat pelätä ja vihata ihmistä.

Hevoskouluttaja Vladimir Georgiev

Pakottamalla ei Georgievin mukaan saada aikaan mitään hyvää, eikä pysyvää.

– Kouluttajan pitää pysyä rauhallisena ja kärsivällisenä. Vihainen ei voi olla.

Ongelmien syynä perimä - ja ihmiset

Goergievien mukaan vaikeasti käsiteltävien hevosten ongelmat ovat usein ainakin osaksi periytyviä, mutta myös ihmisissä on syytä.

– Jos varsoja käsitellään väärin, käytetään esimerkiksi liikaa väkivaltaa, hevonen alkaa pelätä ja vihata ihmistä.

Pelkoa ei saa näyttää hevoselle.

Hevoskouluttaja Vladimir Georgiev

Hevonen voi näyttää pelkonsa kouluttujalle, mutta vaikka vastassa olisi kuinka suuri ja vaarallisesti käyttäytyvä hevonen, kouluttajan on omansa piilotettava.

– Kyllä minuakin joskus pelottaa, mutta sitä ei saa näyttää hevoselle, koska se vaistoaa sen. Tiedän, mitä voi tapahtua. Tiedän myös sen, että enemmin tai myöhemmin saavutan sen tuloksen, jonka haluan, kunhan vain teen asiat omalla tavallani.

Palkinnoksi silitystä ja sokeria

Georgiev tekee työtään kokonaisvaltaisesti ja siihen kuuluu aluksi esimerkiksi varusteiden sopivuuden tarkastaminen. Sen jälkeenkään hän ei suinkaan heti hyppää hevosen selkään, vaan hän pysyttelee paljon itsekin maassa. Hän juoksuttaa hevosta liinassa tai kävelee tai juoksee itse hevosen rinnalla.

Ratsastajaan hän voi totuttaa hevosta aluksi satulasta heiluvien säkkien avulla. Hän saattaa kiinnittää myös kahisevaa muovia tai jotain muuta ääntä pitävää materiaalia satulaan.

Tunti hevosen kanssa ja olen väsynyt.

Hevoskouluttaja Vladimir Georgiev

– Työ on vaikeaa ja vaatii energiaa. Tunti hevosen kanssa ja olen väsynyt. Tämä on myös minulle treeniä, en tarvitse muuta liikuntaa, hän virnistää.

Kun hevonen tekee asioita oikein, kouluttaja koskettaa sen kaulaa tai päätä.

– Puhun paljon ja annan sokeria tai porkkanoita. Hevonen tarvitsee myös positivisia asioita, ei vain työtä ja työtä. Palkitsemisella näytetään, että kouluttaja on ystävä, eikä vihollinen.

Kilpahevosen luonne on haaste koulutuksessa

Konstanze-talilla Uuraisten ja Saarijärven rajalla ei epäröity hakea ammattikouluttajaa apuun, vaikka tallilla onkin ollut tapana kouluttaa ratsut itse. Hevosohjaaja Seija Hännisen mukaan yhtenä syynä oli koulutuksessa olevien hannoverilaisvarsojen suuri koko sekä niiden kilpailuhenkinen suku.

– Kilpahevoset ovat yleensä kovia luonteeltaan, koska se, että jaksaa työskennellä ja venyttää omia rajojaan ratsastajan pyynnöstä, vaatii sitä. Joskus luonne näkyy myös hevosen käsittelyssä.

Hän haluaa todella auttaa hevosia.

Hevosohjaaja Seija Hänninen

Hänninen on nauttinut tallillaan vierailevan Georgievin työn seuraamisesta.

– Miellyttävää huomata, miten hän saa hevoset reagoimaan itsensä ja saa hevoset luottavaisiksi ja rennoiksi. Hän haluaa todella auttaa hevosia ja saada aikaan kestäviä tuloksia.

Georgievin oppiin päässyt Börje on tullut tallille Saksasta emänsä kanssa viiden kuukauden ikäisenä. Hänninen haaveilee siitä tallille kilparatsua.

– Se on hyvin vastaanottavainen, mutta leikkisä, niin kuin kouluttajakin on todennut. Ratsastamisessa ollaan vielä alkumetreillä.

Hännisen mukaan hevosen oppiminen jatkuu koko elämän samoin kuin sen selässä istuvan ihmisen – ratsastaja ei ole koskaan valmis.

Konstanze-tallilla vieraili Titta Puurunen.

Lue seuraavaksi