Filippiiniläishoitajan vuosi Suomessa: Ikävä poikaa, mutta työ turvaa perheen tulevaisuuden

Silmät kyyneltyvät puhelinyhteyden molemmilla puolilla, kun Hämeenlinnassa työskentelevä Carol Olarte pitää yhteyttä perheeseensä Baguiossa Pohjois-Filippiineillä.

Kotimaa
Joakin puhuu videopuhelua äitinsä kanssa.
Joakin puhuu videopuhelua äitinsä Carolin kanssa.Kirsi Crowley / Yle

Neljävuotias Joakin suutelee tietokoneen ruutua. Siellä on äiti videopuhelun kuvassa.

– Rakastan sinua, Joakin, Carol Olarte hymyilee.

– Tule kotiin, äiti, sanoo Joakin.

Carol Olarte katselee poikaansa ruudusta maailman toisella puolella Hämeenlinnassa, jossa hän on hoitanut vanhuksia vuoden ajan hoivakodissa. Carol on yksi kymmenistä sairaanhoitajista, jotka pestattiin Baguiosta Pohjois-Filippiineiltä suomalaisiin hoitolaitoksiin helpottamaan hoitajapulaa.

– Voimaa ja siunausta, toivottaa Agnes-äiti filippiiniläiseen tapaan tyttärelleen. Silmät kyyneltyvät puhelinyhteyden molemmilla puolilla.

Vuosi sitten kävin Baguiossa katsomassa, kun Carol valmistautui muuttamaan Suomeen. Ero Joakinista tuntui silloin raskaalta. Joakin jäi isovanhempien luo hoitoon. Jeffrey-isäkin työskentelee viikot poissa kotoa rakentamassa tuulivoimalaa.

– On tietysti vaikeaa. Ensimmäistä kertaa Joakin vietti joulun ilman äitiä, Jeffrey sanoo. Videopuhelu on perheessä päivittäin ahkerassa käytössä, kun sekä isä että äiti ovat poissa kotoa.

Joakin näyttää iloiselta. Isovanhemmat vievät häntä kouluun ja leikkeihin. Carolin opiskelijasisar Camillekin viettää aikaansa Joakinin kanssa.

– Minulla on koti-ikävä, erityisesti poikaani, myöntää Carol puhelimessa.

– Mutta olen kiitollinen ja onnellinen, että minulla on työ täällä Suomessa. Voin auttaa perhettäni Filippiineillä, hän sanoo. Hän viettikin joulun ja uudenvuoden töissä. Carol sanoo, että työskentely joulun pyhien aikana oli parempi vaihtoehto kuin joulun viettäminen kotona Hämeenlinnassa kaukana kotiväestä.

Carol kehuu suomalaisia, työtään ja työpaikkaansa. Mutta työpaikka on parantanut myös perheen elämää, mikä oli syynä Carolin lähtöön. Palkalla lähetetään poika yksityiseen leikkikouluun, maksetaan Camille-siskon arkkitehtiopinnot ja tontti vanhempien talon vieressä. Perhe säästää myös, jotta ensi kesänä Jeffrey ja Joakin pääsevät lomailemaan Carolin luo Suomeen. Siksi Carol ei ole pitänyt vielä lainkaan lomaa.

– Haluan, että ensi kesänä poikani ja mies voi käydä Suomessa ja katsoa ja nauttia siitä, millainen Suomi on, Carol sanoo selvällä suomen kielellä.

Joakin ja Camille leikkipuistossa. Carol Olarten palkalla maksetaan myös Camille-siskon arkkitehtiopinnot.
Joakin ja Camille leikkipuistossa. Carol Olarten palkalla maksetaan myös Camille-siskon arkkitehtiopinnot.Kirsi Crowley / Yle

Miljoonat työssä ulkomailla

Carolin perhe ei ole harvinaisuus Filippiineillä. Kymmenen miljoonaa filippiiniläistä työskentelee ulkomailla. Siirtotyöläiset lähettävät kotimaahansa vuodessa yhteensä noin 20 miljardia euroa. Se on merkittävä potti maan kasvavalle taloudelle. Filippiinien nopea talouskasvu perustuu yksityiseen kulutukseen, jota ulkomailta lähetetty raha pönkittää.

Isojen vaurauserojen maassa työtä on vaikea saada ja palkka on enemmistölle niukkaa. Maassa on satoja tuhansia työttömiä sairaanhoitajia, mutta hoitoala houkuttaa opiskelijoita ulkomaille työllistymisen takia. Carolin arkkitehtuuria opiskeleva siskokin haluaa vaihtaa hoitajakouluun seuratakseen isosiskojensa esimerkkiä.

Carolin isä Rogelio Desumala työskenteli viisitoista vuotta ulkomailla rahoittaakseen lastensa opinnot. Hän pitää ulkomaille lähtöä yhä hyvänä päätöksenä.

– Filippiineilläkin löytyy töitä, mutta elintaso ei ole kestävää. Ulkomailla pystyy tienaamaan paremman elannon. Carol voi säästää lastaan varten, Rogelio Desumala sanoo.

Myös Carolin mies Jeffrey työskenteli aiemmin Qatarissa. Isä investoi palkkaansa taksiin, jolla saadaan Baguiossa lisätienestejä. Taksin ovea koristaa Carol Janen nimi. Rogelio Desumala on ylpeä siitä, että tytär jatkaa isän jalanjäljissä maailmalle töihin.

– Omat ulkomailla työskentelemäni vuodet olivat erilaisia. En voinut ottaa perhettäni mukaani. Toivottavasti Carol voi tuoda miehensä ja lapsensa elämään yhdessä Suomeen, Rogelio miettii.

Perhe jaksaa toistaiseksi asua erossa yhteisen tulevaisuuden takia.

– Mä vain ajattelen positiivisesti, että siskoni voi mennä yliopistoon ja autan miestäni meidän tulevaisuuden hyväksi, Carol Olarte miettii.

Carol ja kymmenet miljoonat filippiiniläiset ovat globaalin talouden puurtajia, vaikka he lähtevät maailmalle oman perheensä toimeentulon vuoksi. Filippiinien työvoima hyödyttää maailmaa, myös Suomea. Lähihoitajia vanhusten palveluihin kutsutaan ulkomailta, kun kotimaassa ei riitä työvoimaa.

Filippiineillä ulkomaille lähtevät siirtotyöläiset pitävät yllä talouskasvua. Hinnan siitä maksavat perheet joutumalla eroon toisistaan. Carolin perheen strategia on taata perheenjäsenille turvattu tulevaisuus ja vauraus, johon uskotaan pääsevän hyvällä koulutuksella. Sen eteen ollaan valmiit pitkiinkin eroihin.

Kirsi Crowley