Vuohitilallinen ei tylsää päivää näe: Kuin kaksivuotiaita paimentaisi

Nykykutun maito on melko mietoa ja sopii jopa karamellin raaka-aineeksi. Yrittäjän mukaan vuohitila ei ole mikään kultakaivos ja tuotantotukia aiotaan laskea entisestään.

Kotimaa
Vuohi ihmettelee kameraa
Marjut Suomi / Yle

Sastamalan Keikyässä, Helena ja Erkki Väisäsen isännöimällä Peevon tilalla, elää 400 suomenvuohta. Valtaosa on lypsäviä kuttuja, pukkeja on alle kymmenen ja loput pikkuväkeä.

Helena Väisänen mukaan koskaan ei tiedä, mitä odottaa, kun menee aamulla tervehtimään eläimiä.

– Vuohi on niin kekseliäs. Tylsää päivää näiden kanssa ei tule. Vuohi ja 2-vuotias lapsi ovat vähän samanlaisia: ruuasta ronklataan, mutta kaikki tutkitaan asenteella "minä osaan" ja sitten onkin "oho, se hajosi".

– Vuohet ovat myös todella uteliaita. Se ihmetyttää, kun kyse on saaliseläimestä. Silti pitää mennä joka paikkaan katsomaan, kun luulisi menevän karkuun. Mutta ei, nämä haluavat tietää kaiken.

Juustoja ja toffeeta

Vuohi ja 2-vuotias lapsi ovat vähän samanlaisia: ruuasta ronklataan, mutta kaikki tutkitaan asenteella "minä osaan" ja sitten onkin "oho, se hajosi".

Helena Väisänen

Peevon tilan kutut lypsetään kaksi kertaa päivässä. Eläimet otetaan lypsyn ajaksi metrin korkuiselle pöydälle, jolla ne yleensä asettuvat vakipaikoilleen. Lypsykone on muuten samanlainen kuin lehmillä, mutta vetimiä on vain kaksi ja alipaine huomattavasti pienempi.

Toistaiseksi suurin osa maidosta menee Juustoportille, joka valmistaa siitä kypsytettyjä juustoja. Noin kuukauden kuluttua Peevon tilalla aloittaa oma juustola.

– Teen perinteistä vanhan ajan kutunjuustoa ja salaattijuustoa. Lisäksi minulla on kehitteillä toffeeta muistuttava karamelli, fudge, jota olen maistatellut ystävilläni, kertoo Helena Väisänen.

– Nykykutun maito on aika mietoa. Ihmiset kuvittelevat, että se on väkevää ja haisee. Ennen vanhaan näin oli, koska kutut söivät, mitä sattui. Nykyään ruokavalio on niin tarkka, ettei maitoon tule ihmeellisiä makuja.

Ei mikään kultakaivos

Vuohi syö kauraa kädestä
Vuohien seurassa kannattaa pitää huolta esimerkiksi autonavaimista, sillä eläimet ovat taitavia taskuvarkaita.Marjut Suomi / Yle

Suomessa on arviolta 450 vuohitilaa, mutta yleensä tilalla on vain muutama vuohi. Tuotantotilojen tukiin on tulossa muutoksia, joita ei vielä Helena Väisäsen mukaan tarkkaan tiedetä.

– Näillä näkymin tuet tulevat olemaan samat koko Suomessa, kun ennen tuet olivat alueellisia.

– Joka tapauksessa tuet putoavat eli se ei ole mikään hyvä juttu, kun ei tämä muutenkaan mikään kultakaivos ole.

Vuohifarmari ei saa elantoaan helposti. Työpäivät venyvät pitkiksi.

– Vuohien kanssa menee vähintään kymmenen tuntia, yleensä 12 tuntia. Mutta sitten kun on poikivia vuohia tai pientä väkeä maitojuotolla, se helposti venyy 16 - 18 tuntiin. Päivät ovat pitkiä, mutta tämä on kivaa.

Vuohenmaidosta kauneutta

Nykykutun maito on aika mietoa. Ihmiset kuvittelevat, että se on väkevää ja haisee. Nykyään ruokavalio on niin tarkka, ettei maitoon tule ihmeellisiä makuja.

Helena Väisänen

Peevon tilan kassavirrasta noin kymmenesosa tulee kosmetiikasta. Tilalla on oma kosmetiikkalaboratorio, jossa kutunmaidosta jalostetaan saippuaa, shampoota, voiteita ja nahkarasvaa.

Kleopatran kerrotaan kylpeneen aasinmaidossa, mutta Helena Väisäsellä on toinen tieto.

– Vuohenmaidossa se Kleopatra kylpi. Kaunistavaa tehoa ei ole tieteellisesti pystytty todistamaan, mutta se toimii. Johtuneeko siitä, että eläinten maidoista vuodenmaidon rasvahapot ovat lähinnä ihmisen rasvahappoja.

– Nykyään on paljon allergioita ja iho-ongelmat lisääntyvät, mutta nämä sopivat herkimmillekin. Psoriaatikot, atoopikot ja todella herkkäihoiset ovat saanet avun vuohenmaidosta.