Koirat ja hiihtäjät eivät tahdo mahtua samalle ladulle

Koiran kanssa hiihtävät joutuvat joskus napit vastakkain muiden hiihtäjien kanssa. Ilman koiraa hiihtäviä ärsyttää erityisesti se, jos koira on irti. Kajaanissa tilannetta helpottaisi koirahiihtäjien oma latu, joka onkin jo suunnitteilla.

Kuva: Teija Viljanmaa

Koirahiihdon harrastajille suunnitellaan kilometrin mittaista latua Kajaanin Seppälään. Päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta latu on suunnittelun alla. Kaupungilta sen toteuttaminen vaatisi valaistuksen järjestämisen.

– Jos latu päätetään tehdä, se voidaan toteuttaa jo ensi talvena, sanoo Kajaanin kaupungin puistot ja liikunta-alueet tulosyksikön päällikkö Jouko Hukkanen.

Koirahiihtoa on voinut harrastaa Kajaanissa jo kymmenkunta vuotta, mutta vain rajoitettuna aikana. Koiran kanssa pääsee Vimpelin ladulle maanantaisin ja torstaisin puoli kahdeksasta puoli yhdeksään illalla sekä Pöllyvaaran ladulle lauantaisin ja sunnuntaisin puoli kahdeksasta puoli kymmeneen illalla.

– Koirahiihtoajat ovat melko myöhäiset. Olisi hyvä, jos harjoittelemaan pystyisi myös päiväsaikaan. Lisäksi Vimpelin ladulla on jyrkkiä nousuja, jotka voivat väsyttää etenkin nuoren koiran, sanoo koirahiihtoa harrastava kajaanilainen Anja Salonen.

Salonen harrastaa koirahiihtoa 2-vuotiaan hovawartinsa kanssa. Kaksikko on jopa kisannut lajissa, tosin sulalla maalla, jossa alla on suksien sijaan potkupyörä. Salosen mukaan hiihto on kuitenkin valjakkolajeista yleisin.

Koirahiihto kiinnostaa entistä enemmän

Jouko Hukkanen arvioi, että koiran kanssa hiihtämistä harrastaa Kajaanissa muutama kymmenen ihmistä. Anja Salonen tuntee muutaman aktiivisemman harrastajan, jotka myös kisaavat lajissa. Hän sanoo, että kiinnostus lajia kohtaan on lisääntynyt.

Koirahiihtoajat ovat melko myöhäiset. Olisi hyvä, jos pystyisi harjoittelemaan myös päiväsaikaan.

Anja Salonen

– Uusi latu varmaankin nostaisi harrastajamäärää. Sen myötä lajin harrastajat voisivat treenata myös yhdessä. Sitten voisi esimerkiksi harjoitella ohittamista, mitä kisoissakin joutuu tekemään.

Uusi latu myös vähentäisi eripuraa koirahiihdon harrastajien ja muiden hiihtäjien välillä. Jouko Hukkanen sanoo, että harrastajien välillä tahtoo olla nokkapokkaa. Ilman koiraa hiihtäviä ärsyttää erityisesti se, jos koira on irti. 

Anja Salosen mukaan onkin tärkeää, että koira on hyvin koulutettu ja hallinnassa. Salonen ei ole joutunut kurjiin tilanteisiin lenkillä, mutta hän arvelee, että huimaa vauhtia ohi kiitävä koirahiihtäjä voi yllättää muut hiihtäjät.

– Koira myös vähän kiihtyy juostessa, ja saattaa mennä haistelemaan vastaantulijoita. Koiran kanssa hiihtävän on hyvä ilmoittaa itsestään muille hiihtäjille vaikkapa huutelemalla.

Salonen muistuttaa myös, että vaaratilanteita voi välttää oikeilla varusteilla. Koiralla olisi hyvä olla sopivan kokoiset vetovaljaat, ja hiihtäjällä vetovyö sekä joustava vetoliina kiinnitettynä koiraan. Jos koira on kiinnitetty hiihtäjään pelkällä fleksillä, voi muita hiihtäjiä kohdattaessa tulla ongelmatilanteita.