Edorf – räppärin taistelu syöpää vastaan

Muutettuaan Ivalosta Tampereelle Edorf löysi musiikillisen kertojan äänensä ja elämänsä rakkauden. Sitten hän sairastui syöpään. Joulukuussa sairastetun aivoverenvuodon jälkeen selvisi, että miehen aivoissa on useita kasvaimia ja keuhkoissa etäpesäkkeitä. Nyt Edorf taistelee sairautta vastaan ja luo musiikkia – kenties enemmän kuin koskaan. Juttu on julkaistu tammikuussa 2015.

Edorf
Erik "Eki" Ingebrigtsen
Erik Ingebrigtsenin haastattelun taustalla kuultava musiikki on täysin hänen itsensä tekemä ja siitä kuullaan pätkiä Ingebrigtsenin luvalla.

Erik "Eki" Ingebrigtsen – taiteilijanimeltään Edorf – syntyi Herran vuonna 1985 Pohjois-Norjassa, pienessä Kirkkoniemen kalastajakylässä. Puolivuotiaana perhe muutti Ivaloon, jossa Edorf varttui lapsesta aikuiseksi. Edorfin perheeseen kuuluivat äiti, isäpuoli ja kaksi siskoa.

– Mun perhe on täynnä hirveän vahvoja naisia. Äiti on määrätietoinen, välillä omapäinenkin ja saa monesti tahtonsa läpi todella voimakkaasti kaikissa asioissa, Edorf hymyilee.

Keskimmäinen pikkusisko Meri Beate karisti pohjoisen tomut jaloistaan heti, kun se oli mahdollista. Nykyään Lontoon pankkimaailmassa työskentelevää sisartaan Edorf kuvaa "älyttömän päämäärätietoiseksi uraohjukseksi".

– Merille meidän pikkukylä oli aivan liian pieni paikka. Hänellä oli jo teininä pinkki tukka ja pinkit nahkahousut, eikä hän malttanut odottaa, että pääsee kokeilemaan siipiään maailmalle. Meri lähti heti, kun sai yläasteen päättötodistuksen.

Edorfin nuorin pikkusisko Pilvi Mariel puolestaan on "kehotietoinen superjoogaaja".

– Miten sen nyt sanoisi... Hänessä on vähän hipin vikaa ja toimii vastapainona Merin uraohjushahmolle, Edorf hymyilee.

Isänsä kanssa Edorf ei ole enää ollut tekemisissä, mutta isäpuoli on kuvioissa mukana.

Edorf muistaa lapsuudesta parhaiten sen, että he olivat talvisin paljon liikenteessä. Äiti pakkasi koko lapsikatraan rekeen ja suuntasi moottorikelkan kanssa lumisiin maisemiin. Usein matka suuntautui järvelle, jossa tehtiin tulet ja keitettiin kahvit.

– Meillä oli sellainen vanha Yamaha Viking, joka oli aivan valtava kelkka sirolle ja pienelle naiselle. Siellä hän paahtoi menemään kolme lasta kyydissään. Nämä kuvat ovat voimakkaasti jääneet mieleen.

Musiikki

Edorf uskoo Ivalon vaikuttaneen monella tavalla musiikkiinsa. Hän aloitti musiikkihommat kahdeksan yhdeksänvuotiaana. Ensin kuvioissa oli piano, sitten löytyi kitara. Räp löytyi 13 ikävuoden kieppeillä.

Kahdeksanvuotiaana Edorf pääsi ensimmäiseen bändiinsä, jonka perustamisessa auttoi rinnakkaisluokan opettaja Jarmo Siivikko. Bändi oli kasassa yli kymmenen vuotta, ala-asteelta lukioon asti.

– Minä soitin kitaraa ja rakas ystäväni Vesa-Pekka Junttila bassoa. Ja sitten meillä oli siinä matkassa hirmuinen lauma ihania, kauniita tyttöjä soittamassa huilua ja laulamassa.

Siellä kärvisteltiin Tepparin takana hirviässä pakkasessa ja kiskottiin viinaa.

Myös Lapin luonto kuuluu Edorfin musiikissa.

– Sanoisin, että minussa asuu sellainen tietty melankolia, joka on peruja kaamoksesta ja siitä, ettei aurinko nouse kolmeen kuukauteen yhtään mihinkään.

Tästä syystä Edorf myös kokee viehtymystä pimeyteen ja tuleen. Teini-ikäiset kollit löysivät kuitenkin omat keinonsa selviytyä kaamoksesta. Kaverit kerääntyivät yli 30 asteen pakkasessa Teboilin taakse kittaamaan salmiakkikossua tai kaverin isältä "lainattua" pontikkaa.

– Siellä kärvisteltiin Tepparin takana hirviässä pakkasessa ja kiskottiin viinaa. Se oli sellainen tietty vaihe yläasteella...

Toinen selviytymiskeino oli musiikin tekeminen pohjoisen poikien kanssa. Heistä muodostuikin tiivis yhteisö.

– Koen hyvin vahvaa hengenheimolaisuutta rovaniemeläisiin ja sodankyläläisiin räppäreihin. Vaikka Lappi on lääninä iso, niin sinne on kasaantunut hyvähenkinen räppipoppoo.

Edorf ja Ambassa-yhtye keikalla Rovaniemellä vuonna 2004.
Edorf ja Ambassa-yhtye keikalla Rovaniemellä vuonna 2004.Erik Ingebrigtsenin kotialbumi

Kosketuksen tähän genreen Edorf sai noin 2000-luvun taitteessa, kun räppi rantautui Ivaloon.

– Hyvä ystäväni Jaakko Malmi soitteli Wu-Tang Clania ja Cypress Hilliä. Tämän tyylinen New York -soundimeininki on ensimmäinen muistikuva räpistä.

Suomalaisista kova juttu oli Seremoniamestari, jonka tekniikka ja multiriimit tekivät vaikutuksen. Suurimpana vaikuttajana ja liikkeellepanevana voimana Edorf nostaa esille kuitenkin Tulenkantajat.

Ensimmäisen kerran yhteyttä Ivalon tyyppeihin ottivat Hannibal ja Soppa. Rovaniemen herrat halusivat Edorfin kumppaneineen feattaamaan.

– Oltiinkohan me jotain 16? Se oli maailman kovin juttu ikinä. Hannibal Stark pyysi meitä feattaamaan!

300 kilometrin automatkalla jätkät tekivät vielä hulluna hiessä biisinkin. Se ei tosin koskaan päätynyt mihinkään, mutta laajemmat räppikuviot avautuivat.

Tampere

Vuonna 2007 Edorf lähti Ivalosta etelään, 22-vuotiaana.

– Käytännössä Ivalossa ei ole mitään mahdollisuuksia lukion jälkeen. Ammattikoulu on Sodankylässä ja yliopistot löytyvät Rovaniemeltä ja Oulusta.

Jonnekin siis on lähdettävä. Edorfille Tampere tuntui hyvältä ratkaisulta, sillä siellä asui jo ennestään hyvä kourallinen pohjoisen tuttuja. Vaikka pohjoinen vaihtui eteläksi, niin tämä ei juuri vaikuttanut Edorfin musiikkiin.

Henkilö laulaa ja soittaa kitaraa.
Anna-Liisa Nikus

– Löysin oman musiikillisen kertojan ääneni ehkä juuri ennen Tampereelle muuttoa, kun tein Näkijä-EP:n. Sillä hetkellä päässä tapahtui jotain, mikä vaikutti merkittävästi siihen, miten minä näen musiikin siitä eteenpäin.

Alkuun Edorf opiskeli Tampereen ammattikorkeassa, mutta se on toinen tarina se.

Tuolloin Hannibalin Joku Roti Mafia -projekti oli alkutekijöissään. Edorf ei ollut soittanut kitaraa vuosikausiin.

– Hannibal yllytti minua kuitenkin ottamaan kitaran uudestaan haltuun ja soittamaan hänelle funk-taustoja. Pystyin myös tuplaamaan häntä keikoilla, koska räppäsin. Siitä lähti Joku Roti Mafian luominen.

Rakkaus

Edorf tapasi elämänsä rakkauden Janitan Tampereella, Joku Roti Mafian keikalla Vanha Tappi -ravintolassa.

– Näin Janitan sieltä ihmisjoukossa ja välittömästi katseeni nauliintui häneen. Näin, että tuossa on tyttö, joka kiinnostaa. Sovittiin sinä iltana, että minä varmaan soitan hänelle, mutta en sitten ikinä soittanut, koska olin hieman humalassa. Mutta korjasin tilanteen sitten jälkikäteen kyllä.

Siihen vaadittiin kolme yritystä. Edorf muistaa olleensa niin peeaa, ettei hän kehdannut soittaa Janitalle.

– Minun olisi pitänyt tehdä se niin, että "moi, voisitko tarjota mulle kahvit?".

Lopulta Edorf sai nyhdettyä rahaa kasaan ja vietyä Janitan treffeille. Rakkaus Janitaa kohtaan syttyi ja se on kaikkien koettelemusten aikana vain vahvistunut ja syventynyt. Musiikissa tämä ei silti välttämättä näy.

– Itse asiassa olen joskus teinivuosina tehnyt useampia tämmöisiä hyvinkin siirappisia erokappaleita, joissa oikein vuodatin kaiken 16-vuotiaan nuoren pojan sielun.

Lähtösi ja Hetki vain aikaa -kappaleiden jälkeen Edorfilla oli vuosikausia sellainen olo, ettei niin rehellinen saa missään nimessä olla enää koskaan, missään kappaleessa.

– Tulin vähän varautuneeksi sen seurauksena. En pitkään aikaan pystynyt kuuntelemaan tiettyjä biisejä. Korvat hehkuivat punaisena, jos ne biisit laittoi jossain soimaan. Mutta nyt olen avautunut uudestaan musiikissa rakkauden ajatukselle.

Mies seisomassa.
Yle

Syöpä

Edorf sairastui vuonna 2012. Hän kärsi useita kuukausia kovista tuskista, jotka diagnosoitiin kolmoishermosäryksi.

– Se aiheuttaa niin käsittämättömiä hermosärkyjä, että ennen ihmiset monesti mieluummin riistivät itseltään hengen kuin kestivät sitä.

Ensimmäiset kolme neljä kuukautta Edorf kykeni nukkumaan vain puolisen tuntia yössä sohvalle rakennetulla viritelmällä istuen. Syytä särkyihin etsittiin. Siihen meni niin pitkä aika, että Edorfin leuka oli alkanut pikkuhiljaa vääntyä. Kaikki tapahtui kuitenkin niin hitaasti, ettei hän itse huomannut asiaa.

– Muistan miettineeni, että onko mulla aina ollut ylä- ja alaleuan välissä sentin rako?

Yhtenä yönä tuskat olivat niin kovat, että Edorf meni Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ensiapuun, jossa hän pääsi korvalääkärille.

Selvisi, että kasvaimet ovat levinneet aivoihin ja tekevät siellä vääjäämätöntä työtään.

– Lääkäri katsoi minua ja totesi, että sinun kasvosi ovat aivan epäsymmetriset. Toinen puoli leuasta oli aivan vinksin vonksin.

Vyyhti alkoi purkautua. Selvisi, että Edorfilla on reilun viiden sentin mittainen kasvain, joka on lähtöisin leukanivelestä. Siitä piti päästä eroon.

– Pääsin huvipuiston kaikkiin mahdollisiin laitteisiin: sain sädehoitoa, sytostaattihoitoa ja sitten vielä leikkaus siihen päälle.

Edorfin leuan vasen puoli on nykyään metalliseoksesta tehty proteesi.

Joulukuun alussa Edorf sai aivoverenvuodon.

– Selvisi, että kasvaimet ovat levinneet aivoihin ja tekevät siellä vääjäämätöntä työtään.

Tämä lisäksi Edorfin keuhkoista löytyi hurjat määrät etäpesäkkeitä. Joulukuun lopulla aivojen kasvaimia alettiin pommittaa sädehoidolla. Uudet sytostaattihoidot keuhkojen etäpesäkkeille on suunniteltu vuodelle 2015.

– Niihin on kokeiltu jos jonkinlaista. Onkohan tämä nyt kolmas, neljäs vai viides eri sytostaatti, mitä nyt tähän tautiin sitten koitetaan.

Miten jaksat?

– Erinomaisesti! Näkisin, että suurin vahvuuteni on erittäin korkea taistelumieliala ja kova motivaatio tämän homman pieksämiseen. En osaa yhtään spekuloida, miten tässä tulee lopulta käymään, mutta mulla on kyllä asenne kohdillaan ja hirvittävä vimma pysyä hengissä.

Lisää musiikkia, maestro!

Nyt musiikkia syntyy – enemmän kuin koskaan. Sairaudestaan kuultuaan Edorf koki välittömästi tunteen, että hänen oli jätettävä jälkensä tähän maailmaan.

– Jos ja kun näyttää siltä, että se aika voi olla rajallinen, niin mulle tuli hyvin selkeästi sellainen älytön vimma tehdä musiikkia.

Vimmasta voi todellakin puhua. Edorf on ottanut haltuunsa useita eri genrejä. Hobo News -projekti on suomenkielistä kantria ja folkia, rockilla höystettynä.

Keikkajuliste.
Stage Manager

– Minä toimin bändin laulaja-kitaristina ja lauluntekijänä pääosin. Pariin kappaleeseen olen saanut apua Hannu Starkilta (Hannibal).

Joulukuussa Hobo Newsilta julkaistiin tulevan albumin ensimmäinen video Haulikkohäät. Se on kuvattu lähellä Edorfin ja Janitan kotia. Videossa on aimo annos mustaa huumoria.

– Kyllä... Varmaankin se papin saarna ja ylipäätään tämä tarina, niin onhan siinä paljon huumoria...

Hobo Newsin albumi Lauma vaeltaa on tarkoitus julkaista helmikuun puolen välin kieppeillä.

Tämän lisäksi Edorf työstää toista albumia, vahvaa progressiivista pläjäystä.

– Levylle on suunnitteilla kuusi kappaletta ja niiden yhteiskesto on kolme varttia.

Biisien kesto vaihtelee viidestä ja puolesta minuutista kymmeneen.

– Tarkoitus on tarjoilla kuulijalle sellaisia äänimaailmoja, mihin voi imeytyä sisään ja hukkua ja eksyä.

Levy ei kuitenkaan ole pelkkää melodiaa, vaan siinä on myös hyvin paljon tekstejä.

– Sitä on todella paljon. Räppi on tavallaan se pääelementti, mutta se ei missään nimessä ole ainut. Siellä on todella paljon laulettuja osioita, melodioita ja minuuttikaupalla kestäviä kitarasooloja. Se on tämmöstä progeilua ja kokeilua.

Tarkkaa ajankohtaa progelevyn julkaisulle ei ole, mutta Edorf veikkaa sen ajoittuvan syksylle tai loppuvuoteen 2015.

Edorf ei ole ikinä halunnut tyytyä simppeliin, mukavaan ja tyydyttävään ratkaisuun musiikissa, vaan haluaa enemmänkin haastaa itseään. Samalla myös kuulijalta vaaditaan paljon.

– Minusta sen pitää ollakin niin. Ymmärrän toki muitakin ratkaisuja, huumoria pitää olla. Mun varaventtiilinä on Härmälän tyyli -projekti. Siinä J-P Ovela ja minä F. E. Stonelana päästämme höyryjä huumorimielessä.

Näin toteaa mies, joka ottaa kahvinsa kuten metallinsa, räppinsä, Snöre-lakritsinsa ja tulevaisuutensa – mustana.

Pelot, toivot ja usko

Edorfille symboliikka merkitsee paljon. Eikä hän vierasta etiäisiäkään. Vuonna 2010 Edorf teki biisin Jälkiä olemassaolosta, jonka sanat ovat hyvin voimakkaat.

– Siinä mulla tulee hyvin vahvana sellainen tietty etiäisen tuntu. Että onko sitä jollain tasolla aavistanut jo tavallaan mitä tuleman pitää, silloin kun on tuota kirjoittanut.

Biisin tunne ja emootio on niin voimakas, että se pysäyttää kuulijan. Edorf kirjoitti kappaleen ollessaan Pohjois-Norjassa.

Tällä hetkellä ihan konkreettinen pelko on kuolema.

– Tein siellä ravintolatarjoilijana töitä puoli vuotta hyvällä palkalla vuonna 2007. Muistan, että siitä ajasta olin noin kolme kuukautta aika lailla yksikseni Kirkkoniemessä, mikä ei ole kovinkaan tervetulleeksi toivottava ympäristö. Kivikkoista luontoa ja karua maastoa. Mulla oli hyvin yksinäistä siellä olla viikot töissä.

Tuolloin syntyi suurin osa Yön elokorjuu -albumin biiseistä, joissa on voimakas yksinäisyyden ja jopa etäisyyden tuntu.

– Tällä hetkellä ihan konkreettinen pelko on kuolema. Se leijuu minun yllä ja totta kai vaikuttaa koko ajan siihen mielentilaan myöskin, missä on.

Mies istumassa pöydän ääressä.
Yle

Siis taistelutahtoon ja positiivisuuteen...?

– Heh, kyllä-kyllä. Se on tavallaan se ajava voima siellä takana. Mulla on sellainen kappale kuin Sama pelko. Siinä lauletaan, että "näen silmissäsi saman pelon jonka tunnen itsekin". Tavallaan siitä ihmisyyden kokemuksesta, että lopulta me käydään kuitenkin täsmälleen ne samat asiat läpi täällä maailmassa. Mutta se, millä voimakkuudella ne iskee kuhunkin, niin ne on aina sitten henkilökohtaisia juttuja. Mutta tavallaan se yleinen ihmisyyden kokemus meillä on tässä maailmassa sama.

On ensiarvoisen tärkeää uskoa siihen, että huomisella on merkitystä ja että se huominen vielä tullee.

Myös Edorfin toiveet ovat hyvin konkreettisia:

– Toivon ja uskon ja tavoittelen sitä, että selviän tästä sairaudesta. Se on sellainen ensimmäinen konkreettinen toive. Mutta sitten sen ohella haluaisin, että pystyisin tuomaan tähän maailmaan musiikillani syvyyttä.

Entä mihin uskot?

– Aika paha. Minä uskon siihen, että elämässä on tärkeä... Voi että. Nyt tarvis jonkun hyvän tiivistyksen.

– Elämässä on tärkeä uskoa siihen, että...

– Onpa kyllä paha kysymys. Tämä vaatii vähän tutkailua.

– Haluaisin sanoa sen, että tärkeintä on jatkaa uskomista. Missään vaiheessa ei tule kyseeseen se, että luovuttaa tai heittäytyy selälleen ja tekee itku-potku-raivarit ja alkaa valittamaan, että miksi minä? Se ei missään nimessä tule kyseeseen. Vaan on ensiarvoisen tärkeää uskoa siihen, että huomisella on merkitystä ja että se huominen vielä tullee.

Ai niin, mistä tulee nimi Edorf?

– Se on ensimmäinen nimeni Frode käännettynä toisin päin.

Edorf menehtyi tiistaina 31.3.