Turboahdettu arki lisää perheriitoja: "Lapsi ei kaipaa huvituksia"

Suomalaisten arkirytmiä tutkinut Pirjo Korvela pitää tämän päivän ongelmana liikaa ahnehtimista tekemisen suhteen. Otollisin hetki perheriidalle on se, kun aktiviteetista toiseen yritetään siirtyä liian nopeasti.

Kotimaa
Naisen ja miehen kädet näyttävät toisilleen keskisormea valkoista taustaa vasten.
Mikko Suhonen / Yle

Viimeistään loppiaisen jälkeen joulun ajan vapaat on vietetty, ja paluu työelämään on monella edessä tällä viikolla. Vuoden alkupuolesta puhutaan myös härkäviikkoina, jolloin töitä tehdään pitkä pätkä ilman arkivapaita. Seuraavat vapaat ovat luvassa vasta pääsiäisenä huhtikuun alussa.

Yliopiston lehtori Pirjo Korvela Helsingin yliopistosta on tutkinut suomalaista arkea. Hän on ollut mukana toimittamassa uutta Arjen rakentuminen ja rytmit perhe-elämän käännekohdissa -kirjaa. Suomalaista perhearkea hän kuvailee hyvin säännönmukaiseksi.

– Sieltä löytyy sellainen perusrytmi ja tukirakenne, joka edistää hyvinvointia, sanoo Korvela.

Työelämän rytmiä jatketaan eläkkeelläkin

Lapsiperheiden arkea rytmittää varsinkin vanhempien työ. Korvelan tutkimusten mukaan työelämän rytmi voi kuitenkin seurata ihmistä myös eläkkeelle.

– Ikäihmiset noudattivat työssäkäyvien rytmiä ja tekivät kotitöitä niin sanottuun työaikaan.

Tämän päivän ongelma on Korvelan mukaan tekemisen ahnehtiminen. Kun päivä on suunniteltu täyteen, ja yritetään siirtyä nopeasti tekemisestä toiseen, voi pinna perheessä kiristyä.

– Perheenjäsenten välille voi syntyä kahnausta ja riitoja. Aiempi tutkimukseni perustui videomateriaaliin, ja sen avulla pystyi havaitsemaan miten riidat kehittyivät. Ne olivat kytköksissä arjen rakenteeseen, ja liian hektinen arki johti kärjistymiseen.

Kalenterin täyttäminen on entistä helpompaa, sillä toisiin ihmisiin on helpompi olla jatkuvassa kontaktissa sosiaalisen median kautta. Ilta- ja yöaika olivat ennen luonnollisempaa lepoaikaa, sillä harvat paikat olivat silloin auki.

– Elämme nykyään 24/7 -yhteiskunnssa ja joku on aina jossain hereillä. Tämä aiheuttaa sellaisen haasteen, että joudumme itse säätelemään rytmiämme, toteaa Korvela.

Yhdessäoloa, ei vain huvituksia

Yhdessä Henna Heinilän kanssa Korvela tutustui myös hyvin paineista elämää viettäviin perheisiin. Kyse oli lapsiperheistä, jossa toinen tai molemmat vanhemmat opiskelivat työn ohessa. Tulosten perusteella kovan kiireen keskelläkin ihmisillä on pyrkimys harmoniaan ja nautintoon. Voimaa haettiin pienistä yhdessäolon hetkistä.

– Perheessä saatettiin viedä yhtä lasta harjoituksiin, ja tällä välin muut perheenjäsenet tekivät yhdessä jotakin merkityksellistä. Aiemmista tutkimuksista on paljastunut, että tavalliset yhdessäolon hetket ovat lapsille tärkeitä. Eivät he kaipaa huvipuistoja, vaan yhdessä tekemistä, sanoo Korvela.