yle.fi-etusivu

Liito-oravalla on reissumiehen luonne – elinpiirien muutokset tuottavat päänvaivaa maankäyttäjille

Elintilan mallintaminen ennakoisi yllätyksellisen liito-oravan liikkeitä. Tämä helpottaisi luonnonsuojelua maankäytön suunnittelussa ja metsätaloudessa.

luonto
Liito-orava
Liito-orava on uhanalainen eläin.Petri Vironen / Yle

Liito-oravan maankäytölle tuottamien yllätysten syitä on selvitetty Tampereen yliopiston ja ranskalaisen tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tutkijat ehdottavat toimivampien suojelukäytäntöjen kehittämistä sen sijaan, että liito-oravan elinympäristöä ja käyttäytymistä rajataan nykyisen käytännön mukaan tiukasti.

Yksi syy liito-oravan yllätyksellisyyteen on sen tapa liikkua omalla laajalla elinpiirillään, ja lajin populaation koko vaihtelee paljon. Myös ihmisen toiminta muuttaa maisemaa ja ajaa näin lajin hakeutumaan uusille paikoille.

Näitä muutoksia mallintamalla voitaisiin ennakoida liito-oravan liikkumista, arvioivat tutkijat Nina V. Nygren ja Taru Peltola.

Yllätyksellinen käytös ei sovi selkeää suojelutietoa kaipaavalle maansuunnittelulle

Suojeltu laji kaipaa ympärilleen kuusivaltaista sekametsää, jota kasvaa kaupunkien liepeillä. Kaupunkirakentaminen ja asutuksen laajentaminen on kuitenkin jatkuvaa, ja elintilan hupeneminen tekee liito-oravan olot tukalaksi. Kun metsän- ja maankäytönsuunnittelussa kaivataan selkeää ja yksiselitteistä tietoa suojeltujen lajien elinpaikoista, ei liito-oravan yllätyksellisyyttä oteta avosylin vastaan.

– Liito-oravien liikkumista voitaisiin ennakoida mallintamalla niitä suhteessa elinympäristön muutoksiin, ehdottaa ympäristöpolitiikan tutkija Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta.

Perinteisesti luonnonsuojelussa on katsottu taaksepäin mitä on jäljellä jostain. Pitäisi katsoa sitä, mitä voisi tulevaisuudessa olla.

Nina V. Nygren

Toistaiseksi kokeiluja on tehty muutamia, ja Nygren kannustaa tekemään niitä lisää. Luontoa pitäisi kuitenkin katsoa kokonaisuutena, ei yksittäisinä pesäpuina.

– Liito-oravanaarailla reviiri on nelisen hehtaaria. Ne ovat monenmuotoisia, koostuvat monista pienistä palasista ja niille on tyypillistä, että osa reviireistä on käyttämättömänä vuosikausiakin, kertoo Nygren.

– Jos papanoita ei ole vuoteen tai kahteen löytynyt, saattaa liito-orava tulla paikalle kuudentena vuonna, sanoo Nygren.

Liito-oravapopulaation muutoksiin vaikuttavat esimerkiksi hakkuut, jotka saavat nuoret liito-oravat etsimään omia pesimäalueitaan. Tämän vuoksi tarkat ja pienet rajaukset eivät monta vuotta kestävien suojelualuepäätösten kannalta ole toimivia.

Luonnonsuojelu on mahdollisuus, ei kierrettävä este

Metsäammattilaisille liito-oravien käytös ja yllätyksellisyys on vaikea pala. Tuhoutunut elinympäristö kun voi johtaa oikeustoimiin.

Nygrenin mukaan liito-oravan käytös ei ole vaikeaa, vaan ongelmat aiheutuvat ihmisen tavasta suunnitella maankäyttöä. Toimintatapa yrittää rajata liito-oravan elinpiiriä tavalla, johon se ei taivu.

– Perinteisesti luonnonsuojelussa on katsottu taaksepäin mitä on jäljellä jostain. Pitäisi katsoa sitä, mitä voisi tulevaisuudessa olla. Luonnonsuojelu nähdään esteenä joka pitää kiertää eikä niinkään mahdollisuutena, kuvaa Nygren tilannetta nyt.

Maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa yhteistyötä voitaisiin parantaa läpi koko ketjun. Kun jokainen osapuoli tulisi kuulluksi, myös liito-orava hyötyisi tästä.

– Kokonaisuudessaan kunnan metsiä tulisi hoitaa siten, että niissä viihtyisivät myös liito-oravat, summaa Nygren.

Juttua on muokattu klo 16.35: Tarkennettu liito-oravan liikkumista elinpiirillä, sekä hakkuiden vaikutusta populaatioon ja nuoriin liito-oraviin. Lisäksi mallintamiskokeiluja on tehty enemmän kuin yksi.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja