Charlie Hebdo on pilkannut kaikkea ääriajattelua

Charlie Hebdo -lehti on osa ranskalaisten poliittisten pilalehtien pitkää perinnettä. Vasemmistolaisen lehden pilkan ovat saaneet tuta niin katolinen kirkko kuin ääri-islamistit.

Ulkomaat
Charlie Hebdo erikoispainos lehtimyyntihyllyssä.
Yoan Valat / EPA

Charlie Hebdo -pilalehdellä, jonka toimitukseen aseistautuneet miehet tänään keskiviikkona hyökkäsivät, on tärkeä osa ranskalaisessa journalismissa. Ranskassa pilakuvilla, sarjakuvilla ja karikatyyreillä on pitkä perinne. Vasemmistolaisen lehden linja on pilkata kaikenlaista ääriajattelua ja muun muassa uskonnollista fundamentalismia.

Pilkka on kohdistunut yhtä lailla islamiin kuin katoliseen kirkkoon ja paaviin. Charlie Hebdo sai alkunsa toisen lehden kuolemasta. Uutisia hallitsi marraskuussa 1970 kaksi tapahtumaa, diskopalo, jossa kuoli yli sata ihmistä ja presidentti Charles de Gaullen kuolema. Hara-Kiri-lehti pilkkasi de Gaullen kuolemaa otsikoimalla: "Traagiset juhlat Colombeyssa, yksi kuollut". Colombey viittasi de Gaullen kotiin.

Hara-Kiri-lehti kiellettiin ja lehden toimittajat perustivat Charlie Hebdon. Nimivalinta ei ollut de Gaullen halveksintaa: Lehti julkaisi Jaska Jokusta eli Charlie Brownia. Lehti joutui taloudellisiin vaikeuksiin 70-luvulla ja se lakkautettiin 1981. Se perustettiin uudestaan 1992.

Tänään surmatuista pilapiirtäjistä Jean "Cabu" Cabut ja Georges Wolinski tekivät piirroksia jo Hara-Kiri-lehteen.

Lehden toimitukseen tehtiin polttopulloisku marraskuussa 2011. Tuolloin se oli julkaissut erikoisnumeron nimeltä Charia Hebdo. Numeron ideana oli, että sen toimittajana olisi ollut profeetta Muhammed.

Ranskassa pilalehtien historia on pitkä. 1700-luvulla pilkan kohteena oli kuningasperhe, kuten loisteliasta elämää viettänyt kuningatar Marie Antoinette. Nykyisin satiirilehdet keskittyvät poliitikkoihin, poliisiin, pankkiireihin ja uskontoon. Röyhkeys on kuitenkin sama kuin ennen.

Jutun lähteenä käytetty muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC:tä (siirryt toiseen palveluun).