Talvivaaran miehet avaa Pohjoismaiden suurimman dokkarifestarin

Talvivaaran työntekijöiden arkea kuvaava Talvivaaran miehet -dokumenttielokuva nähdään DocPoint -dokumenttielokuvafestivaalin avauselokuvana. Pohjoismaiden suurimmalla dokumenttielokuviin keskittyvällä festivaalilla nähdään kaikkiaan 166 elokuvaa, joista 11 on kotimaisia.

Talvivaara
Talvivaaran miehet -elokuvan Facebook-sivut
Kuvakaappaus

Helsingin DocPoint -dokumenttielokuvafestivaalilla (siirryt toiseen palveluun) nähdään tänä vuonna yhteensä 166 dokumenttielokuvaa – mukana Kotimaisen esityssarjan 11 tuoretta elokuvaa suomalaisilta ohjaajilta. Festivaalin avaa Markku Heikkisen kaivostyöläisten arkeen pureutuva Talvivaaran miehet. Festivaalilla nähdään yhteensä 166 dokumenttielokuvaa 27. tammikuuta.–1. helmikuuta välisenä aikana.

Vuoden 2015 kotimaisessa esityssarjassa tarkastellaan erityisesti Suomea monelta eri kantilta. Esityssarjan valinneen raadin mukaan monet elokuvat syventyvät sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin, joita käsitellään yksittäisten ihmisten tarinoiden ja elämänkohtaloiden kautta. Tarinat kumpuavat henkilöiden omasta arjesta, ja henkilökohtainen laajenee poliittiseksi.

Kainuun ensi-iltaan työntekijät kutsuvieraina

Markku Heikkisen ohjaaman Talvivaaran miehet (siirryt toiseen palveluun) -elokuvan Kainuun ensi-ilta on Sotkamossa 3. helmikuuta ja Kajaanissa 4. helmikuuta. Työntekijöille ja kutsuvieraille tarkoitettuun näytökseen myydään myös pääsylippuja. Muualla maassa elokuvan teatteriesitykset alkavat helmikuun 20. päivä.

Doc Point -festivaalin sivuilla (siirryt toiseen palveluun) Markku Heikkisen elokuvaa kuvataan seuraavasti:

Jos kuvittelet kuulleesi Talvivaarasta jo enemmän kuin tarpeeksi, mieti vielä. Et ole NÄHNYT sitä. Markku Heikkisen Talvivaaran miehet -elokuvan vahvuuksiin kuuluu tapa, jolla dokumentti rinnastaa itse kaivostoiminnan mittasuhteet ja inhimillisen tragedian laajuuden. Lopputulos on samaan aikaan esteettinen ja koskettava.

Elokuva seuraa miehiä (ja muutamia naisia), joilla on pelissä paljon: työnsä, terveytensä, jopa henkensä. Työntekijät yrittävät pitää kiinni järjestyksestä ja jopa toivosta, vaikka yhtiö ontuu epäonnistumisesta toiseen. Mutta paljon ei ole tehtävissä, kun koneisto ja suojavallit murtuvat ympäriltä. Elokuvan katsominen on kuin seuraisi laivaa, jonka miehistö yrittää pitää epätoivoisesti yllä perustoimintoja aluksen ajaessa vääjämättä karille. Komentosillalla ei näytä seisovan ketään.

Heikkinen asettaa vastakkain jättiläismäisen kaivostoiminnan ja ihmisen hyödyttömät ponnistelut. Kerrottu tarina on luultavasti vanha kuin ihmiskunta itse. Se kertoo ylimielisyydestä ja lyhyen tähtäimen poliittisista päämääristä, sekä tuhosta, jonka kohtaa luonnon voimista piittaamattomia. Heikkinen muistuttaa myös, että maksumiehiksi joutuvat viattomat.

Pienellä budetilla, mutta suurella sydämellä

Facebook-haastattelussa ohjaaja Markku Heikkinen kuvaa elokuvaa pienellä budjetilla tehdyksi.

– Tavallaan tämä on tämmöinen talvivaaratuotanto, en tarkoita tyylillisesti vaan tuotannollisesti, sanoo Heikkinen.

Tämä on revitty ihan selkänahasta, jos verrataan muihin suomalaisiin dokumentteihin talousmielessä.

Markku Heikkinen

– Tämä on revitty ihan selkänahasta, jos verrataan muihin suomalaisiin dokumentteihin talousmielessä. Tämä homma oli ihan näiden ammattityömiesten ja minun sitoutumisen varassa, jolle yhtiön johto antoi siunauksensa.

Heikkisen mukaan elokuvaillasta tehdään laajempi kokemus.

– Tulemme järjestämään keskustelutilaisuuksia näytöksien yhteydessä eri näkökulmista, joita Talvivaara tarjoaa.

Heikkinen kuvaa dokumentin tekokokemusta pitkäksi ja kiinnostavaksi prosessiksi, mutta jatko mietityttää.

– Toivoisin osaltani prosessin jo päättyvän, mutta pääsemmekö me ikinä tästä irti - me Talvivaaran miehet?