Kuntalaiset epäilevät onnistuuko kulttuurierojen yhdistäminen Lahti–Nastola-kuntaliitoksessa

Kaikille avoimet kuulemistilaisuudet Lahden alueen kuntajaosta käynnistyivät keskiviikkona. Lahtelaisia askarrutti erityisesti erilaisten kulttuurien yhdistämisen haasteet sekä kysymykset demokratian toteutumisesta, taloudesta ja terveydenhuollosta.

kuntapolitiikka
Lahden kirjastossa järjestettiin kuntalaisten kuulemistilaisuus Lahden alueen kuntaliitosselvityksestä.
Kirsti Pohjaväre / Yle

Lahden ja Nastolan välinen kuntaliitos puhutti aktiivisia kansalaisia. Lahden kirjastoon kokoontui keskiviikkoiltana kuutisenkymmentä kaupunkilaista kuulemaan kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalinin esitystä yhdistymissopimuksesta. Keskeisenä pinnalle nousivat kysymykset demokratian toteutumisesta, taloudesta ja terveydenhuollosta.

Yhdistysmissopimuksessa esitetään Nastolaan omaa aluejohtokuntaa, jolle on sovittu merkittävä rooli kunnan päätöksenteossa, ja joka voi jakaa määrärahasta avustuksia mm. kulttuuri- ja harrastustoimintaan. Myös Lahdella pitäisi olla samanlainen, pohti esitystä kuunneellut Kimi Uosukainen.

– Näkisin peruskuntalaisen näkökulmasta, että nyt pitäisi tehdä oikeasti uutta. Jos perustetaan alueellisia ryhmittymiä, jotka kuitenkin käyttävät julkista valtaa esimerkiksi budjetoinnin suhteen, pitäisi olla tasa-arvoinen kaikille. Aluejohtokunta on hyvä asia, mutta tasa-arvo on tärkeää, sanoo Uosukainen.

Terveydenhuollon yhdistäminen vaikein tehtävä

Terveydenhuollon palvelujen säilyminen hyvällä tasolla nousi huolenaiheeksi. Selvittäjä Paqvalin määritteli sen yhdistymisen vaikeimmaksi tehtävksi. Nastolassa terveydenhoitajana toiminut lahtelainen Pirkko Torna pelkää, että muutos tuo lisää byrokratiaa, jonka myötä kaikkien äänet eivät tule yhdistymisessä kuulluksi.

– Vanhemmat ihmiset, jotka eivät käytä nettiä jäävät kuulematta. Pitäisi perustaa pieniä ryhmiä, joilla mielipiteet voitaisiin koota ja tuoda päätöksentekijöille, sanoo Torna.

Näkisin peruskuntalaisen näkökulmasta, että nyt pitäisi tehdä oikeasti uutta.

Kimi Uosukainen

Juhani Salo puolestaan hyödyntäisi Nastolassa rakennettuja hyviä käytäntöjä terveydehuollon palvelujen hinnottelujen osalta.

– Nastolassa perusterveydenhoidon tulee tuottamaan peruspalvelukeskus Aava vielä 2016. Sitä ei heti pureta. Tässä on toimintakulttuureissa eroa Aavassa ja Oivassa. Toivon, että Nastolan käytäntö otetaan käyttöön uudessa kunnassa, sanoo Salo.

Erilaiset toimintakulttuurit

Kuntien yhdistymisen suurena haasteena pidetiin erilaisten toimintakulttuurien yhdistämistä.

– Avainkysymys on se, että saadaan luotua todella uusi kulttuuri, ja että pystytään ottamaan kummankin kunnan vahvuudet ja pytytään karsimaan heikkoudet pois. Siitä muodostuu elinvoima, joka on tällä hetkellä suuressa vaarassa. Väkiluku vähentyy. Meiltä puuttuu draivi. Taloustilanne on vaikea. Hyvät asiat on otettava käyttöön ennakkoluulottomasti. Mutta se on vaikea asia. Se on muutosjohtamisen asia, sanoo Juhani Salo.

Salo ei kuitenkaan pidä kulttuurieroja liian suurena. Ongelmana on Salon mukaan ihmisten muutosvastarinta.

Kyllä siitä hyvä tulee lopulta, mutta vaikeaa tulee olemaan.

Pirkko Torna

– Sopimuksessa on kuntien työntekijöille määritelty viiden vuoden irtisanomissuoja. Tällä on merkitys muutosvastarinnan minimoisessa, että muutos saadaan käyntiin. Asiaa on pidetty suorastaan mörkönä, mutta ei se sitä ole.

Uosukainen toi esiin huolen nuorten äänen kuulumisesta uudessa kunnassa.

– Uuteen kuntaan perustetaan 13-henkinen nuorisovaltuusto. Nuoret eivät kuitenkaan ole verrattavissa esimerkiksi sivistyslautakuntaan, ja kuntalain mukaan tämä toiminta ei ole niin säädeltyä kuin lautakuntien. Näen, että 13 henkeä uudessa kunnassa on aika vähän. Nyt Lahdessakin on ollut enemmän kuin 13 henkeä, sanoo Uosukainen.

Hyvä tulee mutta ei helppo

Sopimuksen mukaan uusi kunta on nimeltään Lahti ja kuntamuoto kaupunki. Yhdistyminen toteutetaan vuoden 2016 alusta. Kaupunginjohtajana toimisi Jyrki Myllyvirta. Nastolan nykyinen kunnanjohtaja Pauli Syyrakki jäisi eläkkeelle. Yhdistymishallitus ja yhteisvaltuusto jatkaisivat kevään 2017 kunnallisvaaleihin saatta

Uosukainen uskoo, että uusi kunta on lopulta hyödyksi.

On haaste muuttaa ja rakentaa uutta kulttuuria.

Christian van Niftrik

– Nyt tässä on keskitytty vain tulevaan kahteen vuoteen, joka on sopimuksen voimassaoloaika. Vasta kun sopimus lakkaa ja olemme oikeasti yksi kunta, alkaa mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla, sanoo Uosukainen.

– Meillä on yli 40 ylikunnallista toimijaa, joissa on valtava määrä erilaisia tehtäviä. Jonkilainen rakenteitten perkaamien on paikallaan ja kuntaliitos antaa hyvän mahdollisuuden sen työn aloittamiseen. Lisäksi yhdessä pystymme viemään paremmin alueen asioita eteenpäin valtakunnallisessa päätöksenteossa.

– Kyllä siitä hyvä tulee lopulta, mutta vaikeaa tulee olemaan, pohtii Torna.

– Yhdistymisessä merkittävää on voimien yhdistäminen talouselämän, koulutusmaailman ja terveydenhuollon kannalta.Tässä on mahdollisuus ottaa parhaat käytännöt ja lähteä ajamaan niitä. Kuitenkin eniten epäilen, että onnistuuko tämä. Epäilen siitä syystä, että käytännössä suurinpiirtein samat hekilöt virkamies- ja luottamusmieskunnassa ovat myös tulevassa uudessa mukana. He joutuvat muuttamaan sekä ajattelutapaansa että toimintatapaansa. On haaste muuttaa ja rakentaa uutta kultuuria, sanoo Christian van Niftrik.

Kuulemistilaisuudet jatkuvat tammikuun puoliväliin saakka. Seuraava kuntalaistilaisuus on Nastolassa 8.1. Hämeenkoskella 12.1. ja Hollolassa 13.1. Tiaisuudet alkavat kello 18.