1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Ruisleipä suomalaistuu – leipomot pyrkivät nostamaan rukiin kotimaisuusastetta

Leipomot haluaisivat leipoa ruisleipänsä kokonaan kotimaisesta viljasta, mutta tuotanto ei vielä riitä. Rukiin viljelyalat kuitenkin kasvavat, ja odotukset tulevasta sadosta ovat korkealla.

Kuva: Mika Kanerva

Rukiin viljelyalat ovat nyt pitkästä aikaa kasvussa. Maataloustilastojen mukaan ruista on tällä hetkellä kylvössä enemmän kuin kertaakaan menneenä vuosikymmenenä.

Fazer Myllyssä ollaan tyytyväisiä kotimaisen rukiin tarjontaan – Oululainen siirtyi hiljattain Lahdessa leipomaan jälkiuunileipiään 100-prosenttisesti suomalaisesta rukiista.

Kotimaista kauraa ja vehnää on ollut jo pitkään saatavilla riittävästi. Luomuruisleipää ei Oulainenkaan pysty vielä kotimaisesta raaka-aineesta leipomaan, koska luomuruista ei ole niin hyvin saatavissa.

– Huonoimmillaan ruisleipien kotimaisuusaste kävi 20 prosentissa tai jopa alle. Tilanne vaihtelee kuukausittain. Muissa ruisleivissämme kotimaisuusaste on tällä hetkellä yli 60 prosenttia, paljastaa Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.

– Monet olettavat, että ruisleipä on aina kotimaista, mutta valitettavasti sodan jälkeen ei ole saatu riittävää satoa kuin viisi tai kuusi kertaa, Mäki-Reinikka lisää.

Huonoimmillaan ruisleipien kotimaisuusaste kävi 20 prosentissa tai jopa alle.

Pekka Mäki-Reinikka

Perheleipureiden ruisreikäleipä on puolestaan valmistettu jo liki vuosikymmenen ajan kotimaisesta täysjyvärukiista.

– Ruis tulee Kemiön myllyltä, kertoo toimitusjohtaja Juha Salonen.

Hänen mukaansa yhtiössä on muutenkin pyritty käyttämään kotimaista ruista niin paljon kuin mahdollista.

– Uskoisin, että ensi satokauden jälkeen rukiin parempi saatavuus alkaa näkyä, Salonen pohtii.

Tuontivilja tulee Itämeren ympäristöstä

Myös VAASAN-konserni pyrkii käyttämään tuoreleipiensä tuotannossa mahdollisimman paljon kotimaista ruista. Tilanne kuitenkin vaihtelee satokauden ja saatavuuden mukaan.

– Tällä hetkellä tuoreleipien tuotannossa käyttämiemme ruisjauhojen kotimaisuusaste on poikkeuksellisen alhainen, alle 50 prosenttia, myöntää viestintäpäällikkö Mira Perander.

VAASAN-konserni tekee muiden leipomoiden tavoin töitä kotimaisen rukiin eteen Pro Ruis -yhdistyksessä. Yhdistyksen tavoite on lisätä rukiin jalostusta ja viljelyä sekä lähellä tuotetun rukiin käyttöä suomalaisissa leipomoissa.

Uskoisin, että ensi satokauden jälkeen rukiin parempi saatavuus alkaa näkyä.

Juha Salonen

– Olemme toki iloksemme huomanneet, että kotimaista ruista viljellään aiempaa enemmän ja että sen myötä myös sen tarjonta on kasvanut. Ikävä kyllä emme kuitenkaan tällä hetkellä pysty täysin hyödyntämään kaikkia tarjolla olevia kotimaisia ruislaatuja omissa tuotantoprosesseissamme. Meillä on meneillään kehitysprojekti asian korjaamiseksi, Perander toteaa.

Pro Ruis -yhdistyksen mukaan ruista käytetään Suomessa vuosittain 100 000 tonnia. Ulkomaista ruista otetaan sieltä, mistä sitä on parhaiten saatavissa.

– Itämeren ympäristössä on maailman ruisleipävyöhyke. Viljaa tulee Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta ja Baltian maista, listaa Pekka Mäki-Reinikka.

Tavoite on, että koko Suomen ruistarve katettaisiin lähivuosina kotimaisella viljalla.

– Yhteistyötä on tehty laajalla rintamalla viljelijöiden, kaupan, kasvinjalostajien ja leipomoiden kesken. Viime syksynä puitiin pitkästä aikaa merkittävä kotimainen sato, myös syyskylvöt olivat merkittävästi isommat kuin yli 20 vuoteen. Ensi syksynä on mahdollista saada vielä isompi sato, iloitsee Mäki-Reinikka.

Tietoa ja tutkijoita on, entä viljelyinto?

Vaikka suomalaiset ovat maailman huippua rukiin tutkijoina, haasteita rukiin viljely kannattavaksi saamisessa on ollut.

– Se ei ole houkutellut viljelijöitä, mutta nyt on löydetty uusia lajikkeita ja viljelymenetelmiä. Lisäksi viljelijöiden kanssa on tehty uusia sopimusmalleja, jotka ovat tuottaneet tulosta, iloitsee Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.

Hän lupaa, ettei leivän hinta nouse, vaikka rukiin kotimaisuusaste kasvaa.

Päijät-Hämeessäkin on innostuttu rukiin viljelystä, minkä Mäki-Reinikka uskoo olevan jatkossa kannattavaa.

– Rukiin viljely on siirtynyt Vakka-Suomesta kohti Hämettä. Ruista tuotetaan nyt aiempaa enemmän, ja viljelyketju saa siitä enemmän rahaa. Tilojen määrä ei kuitenkaan kasva enää, hän sanoo.