Ruoka, jota ei osta kukaan – miljoonien kilojen hävikki on kasvavan valikoiman kääntöpuoli

Kauppojen valikoimat ovat kolminkertaistuneet kahdessa vuosikymmenessä. Kauppias sietää suurenkin hävikin, jos sillä saa pidettyä asiakkaat tyytyväisenä.

talous
Makkarapaketteja kaupan hyllyssä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Leikkelehyllyllä siihen havahtuu. Pienessäkin lähiömarketissa leivän päälle tarjotaan ohutta, ohuen ohutta, keskipaksua ja paksua. Kevyttä, ultrakevyttä, lihaisaa ja Kunnon makkaraa. Palvattuna, pippurisena, ylikypsänä, reilun kypsänä ja hunajapaahdettuna. Sikaa, nautaa, broileria tai kalkkunaa. Poroa ja hevostakin löytyy.

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan kauppojen valikoimat ovat viimeisten 20 vuoden aikana kolminkertaistuneet. Kuluttajat ovat oppineet vaativiksi, ja kaupat haluavat vastata tarpeeseen parhaansa mukaan.

Leivän päälle kaivataan vaihtelua

Lihatuote- ja valmisruokayritys Atria valmistaa tällä hetkellä sataa erilaista itsepalveluleikkelettä.

– Juuri leivänpäälliset ovat sellaisia, joihin ihmiset kaipaavat tyypillisesti vaihtelua. Siipikarjapohjaiset tuotteet ovat juuri nyt kasvava tuoteryhmä, ja tässä taloustilanteessa uusia tuotteita kehitetään myös hintakategorian alapäähän, Atrian lihavalmisteiden ja valmisruokaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä kertoo.

Juuri leivänpäälliset ovat sellaisia, joihin ihmiset kaipaavat tyypillisesti vaihtelua

Matti Perälä

Uutuuksia yhtiö tuottaa yleensä jokaiselle myyntijaksolle, eli syksyyn, kevääseen ja kesään viidestä kymmeneen kappaletta. Vanhoja poistuu markkinoilta sitä mukaa kuin niiden myynti hiipuu.

– Uutuuksien merkitys on meille tietenkin suuri. Niiden avulla tuoteryhmä säilyttää houkuttelevuutensa vaihtelunhaluisten kuluttajien silmissä. Mutta tietenkin liiketaloudellinenkin puoli on tärkeä, niiden avulla valikoima pysyy elinvoimaisena.

Suosituimpana yksittäisenä tuotteena yhtiöllä on kuitenkin edelleen vaaleiden leikkeleiden valtias, 50-vuotias Gotler. Seuraavana tulee lähes yhtä perinteinen saunapalvi.

Asiakkaat täytyy pitää tyytyväisenä

Keskikokoinen Citymarket Kuopion Päivärannassa möi viime vuonna 22 000:ta erilaista elintarviketta.

– Tähän tulee tietenkin lisäksi vielä ne, joita ei myyty laisinkaan, kauppias Pasi Toppari laskee. Sellaisiakin kaupan valikoimiin mahtuu useita.

Topparin mukaan heikomminkin myyvä tuote kannattaa pitää valikoimissa niin kauan kuin suurin osasiitä ei mene hävikkiin.

Kyllähän vähemmälläkin varmasti tulisi toimeen

Pasi Toppari

– Kyllähän vähemmälläkin varmasti tulisi toimeen. Mutta onhan se kilpailuetu, että asiakas voi luottaa siihen, että saa kaikki tarvitsemansa tuotteet saman katon alta.

Toppari kertoo itsekin havahtuneensa valikoiman suuruuteen viimeksi juuri lihajalosteiden ja valmisruokien hyllyä järjestäessään.

– Vielä alle vuosikymmen sitten valikoimassa oli 1 300 erilaista artikkelia. Nyt luku on 1 898.

Haussa uusi kuluttaja-asenne

Valtaisan valikoiman varjopuolena on valtaisa hävikki. MTT on mitannut sen viimeksi vuonna 2011, jolloin se oli Suomessa runsaat 65 miljoonaa kiloa.

Entisen MTT:n, nykyisen Luonnonvarakeskuksen ohjelmapäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan hävikin vähentäminen vaatisi uudentyyppistä kuluttaja-asennetta.

– Se tarkoittaisi, että laskisimme vaatimustasoamme, eli emme vaatisi aina niin montaa eri sortimenttia. Myös siihen pitäisi saada asennemuutos, että esimerkiksi ale-ruokien ostaminen ei ole noloa.

Se tarkoittaisi, että laskisimme vaatimustasoamme

Juha-Matti Katajajuuri

Katajajuuri kertoo havainneensa, että kaupatkin ovat heränneet asiaan uudella tavalla.

– Esimerkiksi hedelmä- ja vihannesosastolla, jossa hävikkiä tulee ylivoimaisesti eniten, myydään usein alennettuun hintaan muun muassa kakkoslaatuisia, mutta edelleen täysin käyttökelpoisia tuotteita.

Ongelmana Katajajuuri näkee kauppojen palveluhalun.

– En tiedä, kuka uskaltaisi olla kehityksen etujoukoissa. Sehän voi tarkoittaa pettyneitä asiakkaita, ja sitä kaupat tuskin tahtovat.