"Oma kansani kolttasaamelaiset on sukupuutossa kaivosteollisuuden vuoksi"

Valokuvaaja Marja Helander puhui joulukuussa siitä, miten saamelaiset kuluttavat itsekin tuotteita, joihin tarvitaan kaivosteollisuudesta saatavia metalleja. Kolttasaamelainen teatteriohjaaja Pauliina Feodoroff muistuttaa, että hänen kansansa on sukupuutossa kaivosteollisuuden vuoksi ja siksi hän ei halua lisää kaivoksia minnekään.

Kotimaa
Pauliina Feodoroff
– On kaksinkertaisen julmaa tulla otetuksi pois omasta kulttuuristaan ja tämän jälkeen tulla syyllistetyksi siitä, ettet ole kuin muinaiset saamelaiset. En ole valinnut itse kulttuurini sisäistä muutosta, mutta minun täytyy kuitenkin elää sen kanssa. Ja jos tarvitsen työssäni kaivosteollisuutta vastaan tietokoneita ja lentokoneita, käytän niitä, Pauliina Feodoroff sanoo.
Yle Sápmi

Joulukuussa oli Helsingissä nähtävillä valokuvaaja Marja Helanderin valokuvanäyttely Jaskes eatnamat, Hiljainen maa. Helander on kuvannut näytelmäänsä maisemia, jotka kaivosteollisuus on pilannut.

Helander kertoo, että työnsä ohessa hän tuli ajatelleeksi sitä, että saamelaiset kuluttavat itsekin tuotteita, joihin tarvitaan kaivosteollisuudesta saatavia metalleja. Hän toteaakin, ettei voi saarnata kaivoksia vastaan, koska ei itsekään pysty elämään ilman näitä jokapäiväisiä teollisia tuotteita.

Helander kehottaa saamelaisia kaivosaktivisteja katsomaan myös peiliin.

– Ehkä sillä tavalla on uskottavampaa vastustaa kaivoksia, jos itse myös sitten tekee edes jotain pientä se eteen, että vähentää kulutusta.

”Oma kansani on sukupuutossa kaivosteollisuuden vuoksi”

Kolttasaamelainen teatteriohjaaja Pauliina Feodoroff on Marja Helanderin kanssa samaa mieltä siitä, että saamelaisten tulisi olla ensimmäisinä perustamassa luonnonsuojelualueita, tekemässä yhteystyötä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa sekä lobbaamassa ilmastopolitiikassa.

Toisaalta Feodoroff ei kaipaa arvostelua siitä, että hän on syntynyt nyky-yhteiskuntaan ja joutuu elämään sen ehdoilla.

– On kaksinkertaisen julmaa tulla otetuksi pois omasta kulttuuristaan ja tämän jälkeen tulla syyllistetyksi siitä, ettet ole kuin muinaiset saamelaiset. En ole valinnut itse kulttuurini sisäistä muutosta, mutta minun täytyy kuitenkin elää sen kanssa. Ja jos tarvitsen työssäni kaivosteollisuutta vastaan tietokoneita ja lentokoneita, käytän niitä, Feodoroff sanoo.

Uusien kaivoksien suhteen Feodoroffilla on tiukka linja.

– Oma kansani on sukupuutossa kaivosteollisuuden vuoksi, joten voitte uskoa, että en halua lisää kaivoksia minnekään, hän huokaa.

”Meidän täytyy elää tätä päivää”

Opiskelija-käsityöläinen Neeta Jääskön mielestä saamelainen elämäntapa ja arvomaailma tulisi pyrkiä sovittamaan yhteen nykymaailman elämäntavan kanssa. Ajassa taaksepäin palaaminen ei ole hänen mukaansa mikään ratkaisu kulutus- ja kaivosasiaan.

– En usko, että kukaan sitä haluaa. Meidän täytyy elää tässä päivässä ja mennä eteenpäin. Meidän täytyy myös miettiä, että miten voisimme sovittaa yhteen saamelaisen elämäntavan ja arvot länsimaisen elämäntavan kanssa, hän sanoo.

Jääskö on sitä mieltä, että koko keskustelu koskee myös muita asioita kuin kaivoksia. Kysymys on hänen mielestään koko saamelaisalueen maankäytön suunnittelusta ja siitä, miten saamelaiset otetaan huomioon suunnittelutyössä.

– Siksi haluamme, että olisi se ILO 169 -sopimus. Pitäisi olla joku keino siihen, että pääsisimme osallistumaan. Meidän ei pidä tehdä sopimuksia, eikä antaa lupia mihinkään painostuksen alaisena. Meidän täytyy antaa tehdä päätökset omien maidemme käytöstä rauhassa, hän sanoo.

”Hyvä, että asiasta keskustellaan enemmän”

Professori Ánte Aikio pitää hyvänä sitä, että Helander toi esille kaivoskeskustelussa uuden ja tuoreen näkökulman. Näin asiasta syntyy enemmän keskustelua. Aikiokaan ei kuitenkaan usko siihen, että saamelaiset haluaisivat enää luopua nykytekniikasta.

– Vaikka yksittäinen ihminen voisi sellaisen valinnan tehdä, niin koko yhteisö ei sitä tietenkään tee, jos on vaihtoehtona ns. teknologinen hyvinvointi. Kielemme ja kulttuurimme säilymisen ehtona on kuitenkin se, että Saamenmaassa voi elää sellaista elämää, jonka ihmiset ovat valmiit valitsemaan, Aikio sanoo.

Aikio ei juuri tunne ihmisiä, jotka vastustaisivat kaivoksia joka suhteessa. Hän olettaa, että kysymys on enemmänkin siitä, kuka päättää kaivoksien rakentamisesta milloin millekin alueelle, ja siitä, kuka luonnonrikkauksista lopulta hyötyy.

Osallistuvatko saamelaiset tietämättään muiden alkuperäiskansojen sortoon?

Aikio haastaa saamelaiset myös pohtimaan sitä, että kuluttavatko he itse sellaisia tuotteita, joiden tuotannon takia sorretaan muiden alkuperäiskansojen oikeuksia ja elinmahdollisuuksia jossain toisella puolella maailmaa.

– Tämä on sellainen asia, jota ihminen harvemmin miettii silloin kun käyttää puhelintaan tai tietokonettaan. Saamelaisilla on kuitenkin ehkä enemmän tietoa tästä alkuperäiskansaproblematiikasta sekä kaivosteollisuuden ja muun teollisuuden konflikteista alkueräiskansojen kanssa kuin mitä enemmistöön kuuluvilla, hän pohtii.

Kaivokset ja kuluttaminen oli Yle Sápmin aamulähetyksen teemana 2.1.2015 ja ohjelman voi edelleen kuunnella Yle Areenassa.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus