Tulppaani on selvinnyt taudeista ja pörssikuplasta – sipuli on kelvannut myös lautaselle

Tulppaaneista puhuttaessa hyppää ensimmäisenä mieleen Hollanti. Väriä talven harmauteen tuovan kukan juuret ovat kuitenkin huomattavasti kauempana. Tulppaani on kokenut historiansa varrella villityksen, josta historia hakee vertaistaan.

kulttuuri
Kuvassa erivärisiä tulppaaneja.
Sari Vähäsarja / Yle

Tulppaani on kulkenut pitkän ja historiallisen matkan Hollannin kautta Suomeen. Ensimmäisen kerran tulppaani tuli Suomeen 1670-luvun tienoilla, jolloin Turun akatemiaan perustettiin ensimmäisten joukossa Euroopassa akateeminen kasvipuutarha. Puutarhan ensimmäinen hoitaja oli Elias Tillandz.

Tillandz oli käynyt opintomatkalla vastaavassa puutarhassa Hollannin Leidenissa ja toi mukanaan tulppaanien sipuleita Suomeen. Tillandz piti Turun akateemisen kasvipuutarhan kasveista luetteloa, jossa tulppaanit mainittiin. Kuvitusta 1670-luvun tulppaaneista ei tosin ole.

– Tulppaani ei tuolloin vielä yleistynyt, vaan Tillandzin kukat mitä ilmeisimmin kuolivat. Tulppaani yleistyi uudelleen paljon myöhemmin, kertoo Turun museokeskuksen tutkija Kari Hintsala.

Ennen päätymistään Hollannin kansalliskukaksi tulppaani oli yleinen viljeltävä ja jalostettava osmanien valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Tulppaanien syntyperää ei tiedetä tarkasti, mutta ne ovat kasvaneet alun perin jossain päin Keski-Aasiaa.

Kasvitautikin vauhditti tulppaanin suosiota

Kari Hintsala on yhdessä Turun museokeskuksen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa kirjoittanut Kukkien lumoa -kirjan, joka käy läpi erilaisten hyötykasvien historiaa. Monilla kukilla on oma kulttuurihistoriansa, mutta juuri tulppaani kiehtoo Hintsalaa.

– Sillä on ollut monenlaisia vaiheita. Se löysi tiensä länteen 1500-luvulla turkkilaisten tulppaani-ihastuksesta, ja varsinkin Hollannissa tunnetaan 1600-luvulta suorastaan tulppaanimania. Silloin tapahtui varhainen pörssikupla ja romahdus, kun keräiltyjen ja harvinaisten sipulien hinnat nousivat huutokaupassa yhä korkeammalle, kunnes ne sitten romahtivat alas, Hintsala kertoo.

1500-luvulla turkkilaisesta tulppaani-ihastuksesta se löysi tiensä länteen, ja varsinkin Hollannissa tunnetaan 1600-luvulta suorastaan tulppaanimania.

Kari Hintsala, Turun museokeskuksen tutkija

Hintsalan mukaan historia ei tunne minkään muun kasvin kohdalta samankaltaista villitystä, vaikka tulppaani ei edes varsinaisesti tuoksu miltään. Persialaisrunoilijoiden ylistyksiä tulppaanien kauneudelle on säilynyt jo 1000-luvulta. Jopa kasvitaudit ovat saattaneet lisätä tulppaanin suosiota.

– Erityisesti 1600-luvulla sitä vaivasi mosaiikkiviruksen aiheuttama sairaus, joka sai kukan murtumaan, eli siitä tuli hyvin kirjava ja raidallinen. Tämä vetosi yleiseen estetiikkaan siihen aikaan, jolloin arvostettiin raidallista ja kirjavaa, kuten marmoria pintana. Luultavasti samankaltaisuus sai aikaan ihastumisen, Hintsala sanoo.

Nykyään Hollanti tuottaa miltei 70 prosenttia maailman tulppaaneista.