Talvet voivat olla jatkossa pimeämpiä

Päivä pitenee noin viisi minuuttia viikossa, mutta maaliskuun kevätpäivän tasauspäivästä alkaen valon määrä lisääntyy jopa kuusi minuuttia päivässä. Pilvinen sää kuitenkin vähentää valon määrää.

luonto
Aurinko pilkistää pilvien takaa
Marnie Burkhart / Fancy

Ilmatieteenlaitoksen operatiivisessa ilmastopalvelussa seurataan kevään etenemistä etenkin lämpötilojen kautta.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kevään tulo (siirryt toiseen palveluun) jonkin verran aikaistunut. Viime vuonna terminen kevät alkoi eteläisimmässä Suomessa helmikuun alussa, näin ei ole aiemmin tapahtunut, kertoo meteorologi Asko Hutila Ilmatieteenlaitoksen operatiivisesta ilmastopalvelusta.

Sen Hutila kuitenkin tietää, että valon määrä syksyllä, talvella ja keväällä on pilvisyyden armoilla.

– Saattaa olla, että talvet lauhtuvat ja pilvisyyttä on enemmän, niin se vähentää valon määrää. Oivana esimerkkinä tästä on mennyt syksy ja joulukuu. Pilvisyys vähentää valon määrää, vaikka aurinko nousee ja laskee ajallaan.

Tässä vaiheessa vuotta päivän pituus vaihtelee suuresti paikkakuntien välillä. Esimerkiksi reilut sata kilometriä Kajaanista pohjoiseen sijaitsevalla Suomussalmella päivän pituus (siirryt toiseen palveluun) on loppiaisen jälkeisenä perjantaina 20 minuuttia lyhyempi kuin Kajaanissa (siirryt toiseen palveluun). Sen sijaan maaliskuun puolivälissä ero on pienentynyt jo minuuttiin, ja päivän pituus venynyt yli kuusi tuntia vajaaseen kahteentoista tuntiin.

Suomen pohjoisimmassa kylässä Utsjoen Nuorgamissa aurinko ei ole noussut taivaanrannan yläpuolelle lähes kahteen kuukauteen. Kaamos kestää Nuorgamissa 17. tammikuuta asti.

Päivän pituus määrää monen eläimen elämää

Suomen ympäristökeskuksen luontoasiantuntija Riku Lumiaro kertoo päivän pituuden määräävän monen eläimen elämää.

Päivän piteneminen on merkittävä tekijä, joka laukaisee esimerkiksi lintujen laulun monilla Suomessa talvehtivilla lajeilla.

Riku Lumiaro

– Moni tekijä vaikuttaa, mutta päivän piteneminen on merkittävä tekijä, joka laukaisee esimerkiksi lintujen laulun monilla Suomessa talvehtivilla lajeilla. Pakkaskelillä ei ehkä niinkään, mutta tyyni ja suojainen sää lisänä, niin mustarastaat, talitiaiset, pöllöt ja huuhkajat ovat äänessä jopa tammi- ja helmikuussa.

– Valon määrä vaikuttaa esimerkiksi lumikolla, kärpillä ja metsäjäniksillä turkinvaihtoon, ja linnuista riekolla. Nisäkkäät aktivoituvat päivän pidentyessä, ja monilla alkaa kiima-aika, Lumiaro kertoo.

Kasveihin valon määrän lisääntyminen vaikuttaa viiveellä, mutta esimerkiksi puilla on vuoden kiertokulku päivän pituuden mukaan geneettisessä muistissa.

– Jos lehtipuu vaikka siirretään etelästä pohjoiseen, niin se ei osaa varistaa lehtiään riittävän aikaisin, kun se on sopeutunut eteläiseen aikatauluun, luontoasiantuntija Riku Lumiaro kertoo.