Kuuban ja Yhdysvaltain välille puhkeamassa lihava riita vallankumouksen jälkilaskusta

Kuuba ja Yhdysvallat vaativat toisiltaan miljardikorvauksia 53 vuotta kestäneen saarron vahingoista.

Ulkomaat
Havanna Kuuba.
Näkymä vanhasta Havannasta kertoo, että kuubalaisilla ei ole varaa maksaa kovin paljon vallankumouksen laskuja.Markku Saksa / Yle

Kuubassa ennen vuoden 1959 vallankumousta toimineet amerikkalaiset yritykset, muiden muassa Coca-Cola, Colgate-Palmolive ja öljy-yhtiöt Exxon ja Texaco, aikovat vaatia Kuuban hallitukselta 5,9 miljardin euron korvaukset korkoineen omaisuutensa takavarikoinnista ja saamatta jääneistä liikevoitoista.

Myös Kuuballa on rahallisia vaatimuksia Yhdysvalloille, sillä se laskee menettäneensä 53 vuotta jatkuneen saarron vuoksi tähtitieteelliset 85 miljardia tuloja.

Yhdysvaltain oikeusministeriöllä on vuonna 1964 koottu lista Kuuban saamisista. U.S. Certified Cuba Claims -luettelossa on 5 913 amerikkalaisyritystä vaatimassa korvauksia Kuuban vallankumouksessa menettämistään 8 000 neliökilometrin maaomaisuuksista, sokeripelloista, tehtaista, sähkö- ja vesiyhtiöistä, kaivoksista ja satamista. Korvausta hakevien joukossa on myös yksityishenkilöitä, joista eräs haluaa kompensaatiota Kuubaan jääneestä polkupyörästään.

Oikeusministeriö alkoi laatia listaa amerikkalaisten vahingoista melko tuoreeltaan vallankumouksen jälkeen vuonna 1964. Lista saatiin valmiiksi vuonna 1972, ja siihen lisättiin kaksi yritystä vuonna 2005.

Havanna Kuuba.
Kuubalaiset rakensivat Hemingwayn sataman mutta se on ollut on tyhjänä saarron vuoksi.Markku Saksa / Yle

USA määräsi Kuuban saartoon, koska se ei saanut korvauksia

Korvauskysymys istuu syvällä kuubalaisamerikkalaisissa suhteissa. Yhdysvaltain hallitus määräsi aikanaan Kuuban kauppasaartoon. Päätökseen vaikutti suuttumus sen johdosta, että Fidel Castro ja muut vallankumousjohtajat eivät suostuneet korvaamaan amerikkalaisilta takavarikoimaansa omaisuutta.

Amerikkalaisten puolelta korvausten määrän ovat arvioineet asianomistajat ja lakimiehet, ei liittovaltio. Korvauspyyntö oli alun perin 1,4 miljardia euroa, mutta yli puolen vuosisadan aikana korvaussumma on noussut 5,9 miljardiin euroon, kun siihen on lisätty kuusi prosenttia korkoa korolle.

Myös kuubalaisilta jäi amerikkalaisiin pankkeihin rahaa, mutta Sierra Madren vuorilta Havannaan laskeutuneet partaiset vallankumoukselliset eivät olisi voineet vähempää välittää rikkaiden kuubalaisten rahoista. He eivät koskaan vaatineet niitä takaisin.

Havanna Kuuba.
Entinen Neuvostoliiton ja nykyinen Venäjän suurlähetystön näköala- ja tähystystorni, josta seurataan Kuubaa.Markku Saksa / Yle

Kuuba vaatii saarrosta miljardien hyvitystä

Kuubalaispoliitikot ovat laskeskelleet vuosien mittaan, kuinka paljon saarto on maksanut Kuuballe. Heillä on se käsitys, että vahingot kansantaloudelle ovat olleet 85 miljardin euron luokkaa.

Kummankaan maan hallitus ei ole ottanut vaatimuksiin virallista kantaa, mutta ne alkavat neuvotella korvausongelmasta tammikuun lopulla. Ratkaisut tehtäneen vasta sen jälkeen, kun diplomaattisuhteet ovat voimassa, mutta rahariita voi jatkua pitkän suhteiden virallistamisen jälkeen. Lakimiehille se on unelmajuttu, koska korvausten maksajana ovat Kuuban ja USA:n valtiot ja oikeutta käytäneen vuosikaudet.

Amerikkalaiset yritykset vaativat hyvitystä myös liikevoittojensa menetyksestä, mutta ongelmana on se, miten liikevoittojen määrä lasketaan yli puolen vuosisadan ajalta, kun monet firmat ovat kadonneet. Ne on myyty tai fuusioitu toisiin yrityksiin, menneet konkurssiin tai niiden omistajat ovat kuolleet.

Suurten amerikkalaisyritysten etua ajava lakimies Mauricio Tamargo sanoi Miami Heraldille, että ”tarvitaan paljon luovaa ajattelua, ennen kuin vaatimukset selvitetään, koska Kuuballa ei ole 5,9:ää miljardia euroa”.

Markku Saksa
Kirjoittaja on Méxicossa asuva vapaa lehtimies